45 minuuttia: Yritykset maksaneet kiinni jääneet vakoilijat pois firmasta

Suomalaisten yritysten talouteen ja liikesalaisuuksiin kohdistuva tiedustelu on lisääntynyt, arvioi suojelupoliisi. Suomalaisyritykset menettävät yritysvakoilun takia miljoonia euroja vuodessa.

Asiantuntijoiden mukaan tietoverkkojen lisäksi yrityksiin kohdistuu vakavaa uhkaa myös talon sisältä. Maailman tunnetuin ex-hakkeri Kevin Mitnick kertoo 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa, että hakkeri iskee harvoin suoraan yritykseen.

Mitnick murtautui muun muassa Nokian järjestelmiin vuonna 1994. Hän tekeytyi Nokian työntekijäksi ja sai tietoonsa muun muassa tekeillä olevan kännykkäjärjestelmän salaiset tiedot.

– Yritysten pitäisi teknisen turvallisuutensa ohella testata myös henkilöturvallisuuttaan. Kun hakkeroiduin Nokiaan vuonna 1994, en alun perin etsinyt teknisiä heikkouksia, vaan manipuloin mieleni mukaan heidän työntekijäänsä, Mitnick sanoo.

Mitnickin harrastama ”social engineering” on käyttäjän manipulointia. Tarkoituksena on huijata uhria verbaalisesti esimerkiksi käyttäjätunnusten ja salasanojen haalimiseksi.

Yksikään yritys ei ole immuuni

Yritysvakoilu on toisen yrityksen kilpailijansa liikesalaisuuksiin kohdistamaa vakoilua. Suojelupoliisin mukaan yrityksillä on kyky tunnistaa hyökkäyksiä ja ne ovat lisänneet koulutusta riskitiedon jakamisesta.

Vaikka tietoisuus on lisääntynyt, yksikään yritys ei ole hyökkäyksiltä täysin suojattu. Vakoilijat ovat usein askeleen edellä ja uhriksi joutuminen saattaa jopa kaataa pienemmän yrityksen koko liiketoiminnan. Se on myös äärimmäisen huonoa mainosta yrityksille.

Vain harvoin tapauksista käynnistyy poliisin esitutkinta. Vuodesta 2000 lähtien poliisin tietoon on tullut yhteensä 46 yritysvakoilua tai sen yritystä. Yritysvakoilu on asianomistajarikos, johon poliisilla ei ole esitutkintaoikeutta ilman yrityksen vaatimusta.

Rikosilmoituksella voidaan painostaa

45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan suomalaisissa yrityksissä on paljastunut viime vuosina useampi vakava vakoilutapaus, joita ei ole viety poliisin tutkittavaksi.

Yritykset saattavat kuitenkin käyttää rikosilmoitusta painostuskeinona, kun kiinni jäänyt vakoilija halutaan saamaan toimimaan yrityksen haluamalla tavalla. Ilmoitus voidaan vetää millä tahansa hetkellä pois.

Vahingon sattuessa yrityksen tiedolla on jokin rahallinen arvo. 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan yritykset ovat lyöneet pöytään miljoonia euroja. Suurin vakoilijalle maksettu summa on jopa 6 miljoonaa euroa.

Ohjelman haastattelemien lähteiden mukaan suuret, kansainväliset yritykset ovat varautuneet taloudellisesti tietoturvauhkiin.

Katso Johanna Tuurin juttu (13.3.2013)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.