60-vuotta täyttänyt Heidi Hautala MTV:n erikoishaastattelussa: "Pidin ministerin salkkua ensin vitsinä"

Eilen 60 vuotta täyttäneellä Heidi Hautalalla on takanaan vaiheikas ura, mutta konkaripoliitikko ei aio hidastaa tahtiaan.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ei koskaan päättänyt ryhtyä poliitikoksi.

– Kun haluaa parantaa maailmaa, saattaa joutua poliitikoksi, Hautala naurahtaa.

Hänen kiinnostuksensa vaikuttamista kohtaan heräsi teini-ikäisenä. 14-vuotiaana Hautala alkoi ymmärtää, ettei hän ajattele yhteiskunnallisista asioista samalla tavoin kuin hänen vanhempansa. Upseeri-isän ja tämän tovereiden keskustelut eivät vastanneet Hautalan arvomaailmaa.

– En ollut juurikaan kiinnostunut politikasta, vaan vaihtoehtoisuudesta. Tulin nopeasti kasvissyöjäksi erilaisista syistä. Yksi oli se, etten halunnut olla edistämässä eläinten kärsimystä.

Heidi Hautala

Syntyi 14. 11. 1955 Oulussa

Valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1988

Vihreän liiton puheenjohtajana 1987-1991

Valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran 1991

Tällä hetkellä kolmannella kaudellaan europarlamentaarikkona

Ollut vihreiden presidenttiehdokas vuosina 2000 ja 2006

Perhe: 1981 syntynyt poika, miesystävä venäläinen elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov

Kasvissyönnistä tuli enemmän kuin ruokavalio – sitä kautta Hautala kiinnostui maailman ruokaongelmista, nälästä ja kehitysmaiden kysymyksistä.

Helsinkiin 12-vuotiaana Oulusta muuttanut Hautala löysi parikymppisenä ympärilleen samanhenkisiä ja toimeliaita ihmisiä, ja pikkuhiljaa vihreä liike alkoi saamaan muotoaan. Liikkeen syntyyn vaikutti osallaan myös Suomen ensimmäinen kasvisravintola Kasvis, jota Hautala oli perustamassa.

– Varmaan niissä huoneissa ensimmäistä kertaa ajateltiin, että tässä maassa ei ole yhtään puoluetta, jota voisi äänestää.

Pitkien keskustelujen seurauksena Vihreä liitto perustettiin vuonna 1987.

Hautala on ollut vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri, europarlamentaarikko ja presidenttiehdokas. Yhdeksi poliittisen uransa saavutuksista hän nimeääkin sen, että on saanut olla rakentamassa ja kasvattamassa Vihreää liittoa.

Kun Hautala toimi vihreiden puheenjohtajana 80-90-luvun vaihteessa, puoluetoimiston hyllyssä oli vain muutama mappi.

– Kun minulta kysyttiin, että voisiko puolueesta tulla 15 prosentin kannatuksen keräävä puolue, muistan sanoneeni, että ei sentään, se nyt ei varmaan ole mahdollista. Olin enemmän pienuuden- kuin suuruudenhullu ja ehkä myös varovainen.

”Raskasta aikaa”

Hautala tunnetaan ulkopolitiikan osaajana ja kovaäänisenä avoimuuden, ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Monet myös muistavat lukuisat Hautalaa ympäröineet poliittiset kohut.

Vuosi 2013 oli ministerinä toimineelle Hautalalle vaikea. Maaliskuussa Iltalehti paljasti, että Hautala oli maksanut pimeästi oviremontista ja kotisiivouksesta syksyllä 2009. Hautala pahoitteli, mutta sanoi eroavansa vain siinä tapauksessa, jos kohu olisi merkittävästi vaikeuttanut hallituksen työtä harmaan talouden torjumisessa.

Lokakuussa tilanne oli tätäkin tukalampi. Kävi ilmi, että valtion omistajaohjauksesta vastaava Hautala oli ohjeistanut Arctia Shipping -nimistä valtionyhtiötä olemaan tekemättä rikosilmoitusta Greenpeace-aktivisteista. Pari päivää myöhemmin Hautala jätti tehtävänsä ja hänen tilalleen nousi Pekka Haavisto.

– Totta kai se oli raskasta aikaa. Kyse oli siitä, että oli hyvin vaikea selittää puolitoista vuotta sitten tapahtuneita asioita, jotka loppujen lopuksi oikeuskanslerinkin mielestä osoittautuivat sellaisiksi, ettei ministeri mitenkään ylittänyt toimivaltuuksiaan, Hautala sanoo.

– Tällaisen läpikäyminen vahvistaa.

Venäjälle ei ole asiaa

Hautala kertoo myös ymmärtäneensä, että politiikassa väistämättä hankkii itselleen jonkinlaisia vihollisia, kun sanoo asioita tavalla, joka ei kaikkia miellytä.

Ja tällä tavalla Hautala on puhunut esimerkiksi Venäjästä. Eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa vuonna 2006 Hautala kritisoi Venäjää paikalla olleiden Venäjän duuman edustajien edessä. Hautala sanoi, että Venäjä saavuttaa pysyvän vakauden vain, jos maassa toteutuvat oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Moni hänen kollegoistaan paheksui puhetta.

Viime toukokuussa Venäjä julkaisi mustan listan 89 eurooppalaisesta poliitikosta, joilta on evätty pääsy Venäjälle. Listalla oli vain yksi suomalainen ja se oli Heidi Hautala. Tämä ei tullut hänelle itselleen yllätyksenä.

– Olisi tietysti mukava, jos voisi käydä Venäjällä tapaamassa tuttuja, mutta nyt sinne ei varmasti ole lähiaikoina asiaa. Listan perusteluja tai siitä poispääsyä ei voi hakea.

Suomen kehityspolitiikka surettaa

Hautala sanoo olevansa etuoikeutettu, sillä hän on päässyt tekemään urallaan hyvin erilaisia ja kiinnostavia tehtäviä.

Yksi kiinnostavista ja Hautalalle ikimuistoisista hetkistä oli Itä-Timorin kansanäänestys vuonna 1999.

– Voi sanoa, että tapahtui asioita, joita ei uskonut tapahtuvan. Olin kovasti puolustanut Itä-Timorin kansanliikettä Indonesian diktatuuria ja miehistöä vastaan ja sain osallistua kansanäänestyksen tarkkailuun, jossa Itä-Timorin miehitetystä alueesta tuli valtio. Se oli kyllä aivan uskomattoman hieno kokemus.

Toisena ikimuistoisena hetkenä Hautala pitää sitä, kun vuonna 2002 korkein hallinto-oikeus totesi, että Vuotoksen altaalle ei tule antaa rakentamislupaa.

– Se oli hetki, jolloin ajattelin, että vuosikymmenten ja suuren joukon taistelu kantoi hedelmää. Se taistelu tosin on tullut monta kertaa uudelleen eikä sitä ole vieläkään voitettu, Hautala sanoo.

Ensimmäinen komento europarlamentissa heti Suomen liityttyä EU:hun oli yksi Hautalan merkittävimmistä käännekohdista, toinen oli pesti kehitysministerinä. Se oli eräänlainen luonnollinen jatke ja paluu niihin kysymyksiin, joista kiinnostus poliittista vaikuttamista kohtaan sai aikoinaan alkunsa.

Ministerin salkku ei ollut Hautalalle itsestäänselvyys, päinvastoin.

– Kun minut kutsuttiin Kataisen hallituksen kehitysministeriksi, pidin sitäkin ensin vähän vitsinä, että oikeastiko minut halutaan kaivaa täältä Brysselistä esiin.

Hautala pitää kauttaan aikana, jolloin Suomen kehityspolitiikassa onnistuttiin jatkamaan vahvoja Pohjoismaisia perinteitä, mutta myös uudistumaan.

Nyt hänestä tuntuu, että työn tuloksia ajetaan alas.

– Erityisesti nyt, kun pakolaisaalto on kohdannut Eurooppaa, on helppo korostaa syihin puuttumisen tärkeyttä lähtömaissa. Leikkaukset ovat tätäkin vasten jättierehdys.

Hallituksen tekemät leikkaukset kehitysyhteistyöstä nousevat Hautalan mukaan esiin useissa keskusteluissa Brysselissä.

Mitä seuraavaksi?

Hautala ei ole hiljentämässä vauhtiaan. Vielä on paljon asioita, joihin haluan ja joihin pitää vaikuttaa, hän sanoo. Europarlamentaarikon kaudesta on jäljellä vielä yli kolme vuotta, eikä sen jälkeisiä suunnitelmia vielä ole.

– Asia kerrallaan. EU on nyt monien haasteiden keskellä, Hautala sanoo.

Yksi niistä on pakolaiskriisi, joka on ollut paljastava testi Euroopan unionin toimintakyvyn puutteista. Miten EU pystyy takaamaan suoja sellaisille ihmisille, jotka pakenee sotaa ja väkivaltaa? Toinen asia, jossa Hautala näkee työnsarkaa, liittyy sosiaaliturvaan ja globalisaation tuomiin muutoksiin työssä.

– Eihän tämä nykyinen sosiaaliturvamalli ole tähän tilanteeseen tehty, vaan tilanteeseen, jossa on vakaa ja vakituinen työpaikka. Pitäisi keskustella eurooppalaisesta perustulon mallista, vaikkei sitä pystyttäisi toteuttamaan EU-tasolla, vaan jokaisen maan toimesta.

Hautalan puheista päätellen, eläkkeelle siirtyminen tuskin tapahtuu lähiaikoina. Eläkeaikaa varten Hautalalla on kuitenkin joitakin ideoita. Hän on koulutukseltaan puutarhatieteiden maisteri ja perinnemaiseman vaalimisesta on tullut rakas harrastus.

– Voisin erittäin hyvin nähdä itseni maisemanhoitajana ja puutarhurina, ja elää suurimman osan ajasta maalla.

– Mutta parempi, ettei suunnittele liian pitkälle.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.