A-klinikka: "Lääkehoidolle on paikkansa alkoholiongelman hoidossa"

A-klinikkasäätiön mielestä lääkehoitoa on järkevä tarjota esimerkiksi alkoholivieroituksen alussa, jotta vieroitusoireet helpottaisivat. Riippuvuutta aiheuttavaa lääkitystä ei kuitenkaan tulisi määrätä pitkäaikaiseen käyttöön.

Huomenta Suomen lähetyksessä Päihderiippuvaiset ry:n edustajat esittivät tiukkaa kritiikkiä suomalaisesta päihdehoidosta. Heidän mukaansa suomalainen päihdehoito on tuloksetonta, ja lääkehoito vain ylläpitää päihdeongelmaa.

A-klinikkasäätiön kiistää osan väitteistä. A-klinikkasäätiö on Suomen suurin päihdetyön ammatillinen toimija.

– Pitkäaikaisen juomisen loputtua on järkevä tarjota oireenmukaista lääkitystä. Vieroitusoireet ovat vaarallisia tiloja, joita tulee hoitaa. On mahdoton ajatella, ettei näitä hoidettaessa pääsääntöisesti käytettäisi mitään lääkkeitä, kommentoi A-klinikan toimitusjohtaja Olavi Kaukonen.

Lääkkeiden käyttöä on kontrolloitava

Kaukonen kuitenkin myöntää lääkehoidon ongelmat. Joka neljäs hoitoon hakeutuneista asiakkaista on käyttänyt vieroitushoidossa käytettäviä lääkkeitä myös päihteenä. Kaukosen mukaan on erityisen tärkeää on, ettei lääkehoitoa jatkettaisi pitkäaikaisesti, sillä keskushermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin voi muodostua riippuvuus.

– Riskit tiedostetaan päihdehoitoon erikoistuneiden lääkärien keskuudessa hyvin, mutta päihdehoitoa tarjotaan myös esimerkiksi tavallisissa terveyskeskuksissa. Niissä ei välttämättä osata tai ehditä arvioida tilannetta. Pahimmillaan vain uusitaan reseptit tai määrätään uusi lääke, Kaukonen kommentoi.

Kaukosen mielestä tarvittaisiin lisää on terveydenhoidon ammattilaisten koulutusta, jotta ongelmat tiedostettaisiin.

Osaamisen lisäksi ongelman taustalla ovat säästöt. Kunnat ovat leikanneet pitkäjänteisestä, kuntouttavasta hoidosta, panostaen katkaisuhoitoon ja asumispalveluihin.

– Tämä on hankala linja, sillä pitkät ja intensiiviset hoitopolut katkeavat. Ihmiset eivät saa riittävää apua, Kaukonen summaa.

Suomen päihdekuntoutus kestää vertailun

– Päihdehoidon tuloksellisuutta on tutkittu paljon, myös Suomessa. Suomalainen päihdekuntoutus kestää hyvin kansainvälisen tuloksellisuusvertailun, Kaukonen kertoo.

Tutkimuksissa on Kaukosen mukaan myös selvinnyt, ettei yhtä ylivoimaista hoitometodia ole keksitty, vaan raitistumiseen voi päästä monilla eri hoidoilla.

Päihdehuoltoon hakeutuvilla on usein myös monenlaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joita ei Kaukosen mukaan voi vähätellä tai erottaa päihdesairauden hoidosta.

– Hoito olisi silloin varsin tuloksetonta, hän toteaa.

Kaukonen on samaa mieltä, että vertaistuen merkitys päihdekuntoutuksessa on tärkeä niin itsenäisenä kuin muihin hoitoihin liitettynä. Sen määrää onkin lisätty.

Kaukonen on samaa mieltä väitteestä, että täysi raittius on päihderiippuvaiselle usein parempi ratkaisu kuin kohtuukäytön tavoittelu.

– Usein on helpompaa olla täysin päihteittä kuin tasapainotella kohtuukäytön rajoilla, hän kuvailee.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.