A-luokan makkara historiaan, lihapitoisuus kuluttajien syynättäväksi

Suomessa ei enää tulevaisuudessa nautita A-luokan makkaraa.

Makkaran ystävien onneksi kyse on vain nimityksestä, sillä sisältöön ei olla puuttumassa.

Tämän kuun alussa tuli voimaan asetus, jonka perusteella merkintä A-luokasta katoaa pakkauksista. Teollisuus sai kuitenkin vuoden lisäaikaa varastossa olevien pakkausten käyttöön.

– Pakkaukset tuotetaan valmiiksi suurina sarjoina, joten tänä kesänä merkintöjä näkyy vielä, lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo MTV3:n uutisille.

Haikosen mukaan asetuksen taustalla on EU:n elintarvikelainsäädäntö, jonka kanssa suomalaiset säännökset yhtenäistetään. EU:ssa ei ole vaatimuksia makkaran koostumuksesta.

A-luokan ja vuonna 1997 loppuneen B-luokan merkintä makkaroissa on ollut vanha suomalainen käytäntö. Haikosen mukaan aika on ajanut sen ohi.

– Tähän päivään ei enää välttämättä sovi, että lainsäädännössä säännellään tuotteiden koostumusta yksityiskohtaisesti. Emme voi vaatia kotimaisilta toimijoilta enemmän kuin mitä voidaan vaatia muiden EU-maiden toimijoilta.

Makkaran lihapitoisuus sekä tuotteen sisältämät muut osat on ilmoitettava pakkauksessa vastaisuudessakin. A-luokan makkaran yhtenä ehtona on ollut vähintään 63 prosentin pitoisuus lihaa ja lihaan verrattavia valmistusaineita. Lihan lisäksi valmistusaineeksi hyväksyttiin kieli, sydän ja maksa sekä silava ja muu rasvakudos.

Kamaraa tai siipikarjan nahkaa sai käyttää enintään kuusi prosenttia. Tärkkelystä tai perunaa ei saanut käyttää.

Haikosen mielestä makkaran markkinoinnissa on jo viime aikoina ollut nähtävissä muiden asioiden kuin A-luokan korostaminen.

– Ei ole lisättyä fosfaattia tai ei ole käytetty kamaraa. Myös iskulausetta "A-luokan makkaransyöjille" on käytetty.

Samanlaisia tuotteita erilaisilla merkinnöillä

Haikonen ei usko, että muutos tuo kauppoihin lisää tuotteita EU-alueelta Suomen ulkopuolelta.

– Tuotteet ovat voineet tulla tänne tähänkin asti, mutta niiden kanssa emme ole voineet vedota kansallisiin tavaroiden koostumusten säädöksiimme. Tämä on hämmentänyt kuluttajia, kun kaupassa on ollut samanlaisia tuotteita erilaisilla merkinnöillä.

Kansallisia säädöksiä purettiin samalla juustojen, lihavalmisteiden, kananmunien, ruokaperunoiden sekä -sienien ja jäätelön kohdalta. Muun muassa säädös jäätelökoostumuksesta oli peräisin ajalta, jolloin kaikki Suomessa myytävä jäätelö oli valmistettu Suomessa.

(MTV3–STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.