TV-Opas

Aaltola ja Haglund väittelevät sotaharjoitusten viesteistä: ”Suomi teki päätökset poutasäässä”

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola ja entinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) jatkavat sanailuaan siitä, mitä Suomen ja Yhdysvaltain yhteisillä sotaharjoituksilla halutaan kertoa Venäjälle.

Mika Aaltola totesi MTV Uutisten haastattelussa viime viikolla, että Yhdysvalloilla on omat viestinsä, kun se osallistuu aktiivisesti Euroopassa järjestettäviin sotaharjoituksiin.

Aaltolan mielestä Yhdysvallat haluaa kertoa omille liittoisilleen, että sillä on sotilaallista kykyä. Venäjälle USA puolestaan pyrkii osoittamaan, että sillä on liittolaisia ja Suomen kaltaisia partnereita. Ryhmä amerikkalaisia sotilaita osallistuu parhaillaan Lapissa toteutettavaan talvisotaharjoitukseen.

Carl Haglundin mukaan Yhdysvallat ei hakeudu sotaharjoituksiin Euroopassa Venäjän takia. Haglund muistuttaa että yhteisharjoituksilla on pitkä historia.

– Nämä harjoitukset Yhdysvaltain kanssa on alkaneet jo pitkään ennen kuin Ukrainan kriisi alkoi. Ne alkoivat siihen aikaan kun tilanne suurvaltojen kanssa oli verrattain harmoninen. Esimerkiksi näitä Arctic-harjoituksia on järjestetty pitkään pohjoisessa eikä sen takia, että Ukrainassa on kriisi, Haglund sanoi MTV Uutisille alkuviikosta.


– Mielestäni kyseinen tutkija ei ole ihan perehtynyt tämän harjoitusmuodon taustoihin. En itse yhdy ollenkaan hänen arvioonsa.

Aaltola jatkoi tänään keskustelua Facebook-sivuillaan. Hän arvioi, että Suomen näkökulmasta kyse ”poutasäällä päätetyistä” eli ennen Ukrainan kriisiä ja suurvaltojen välien kiristymistä tehdyistä sotaharjoituspäätöksistä.

Aaltola muistuttaa, että Yhdysvaltain näkökulma on toinen.

– Poliittisella tasolla keskeinen viesti on, että yhä aktiivisemmin harjoitellaan yhteensopivuutta, jolla pidetään liittolaisuuksia ja kumppanuuksia yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tottakai tätä halutaan viestiä myös liittolaisille ja muille, myös Venäjälle. Aikaisemmin sovituilla asioilla on tapana saada uusia merkityksiä kontekstin muuttuessa, Aaltola kirjoittaa.

– Suomi pysyttäytyy aikaisemmissa valinnoissaan ja omassa linjassaan. Turvallisuustilanteen muuttuessa tämä miltei automaattisesti ankkuroi Suomea yhä tiiviimmin tiettyihin kumppaneihin ja ilmansuuntiin. Aikaisemmat valinnat, esimerkiksi tehostettu NATO-kumppanuus, saavat uusia merkityksiä ja viestittävät myös Venäjälle selkeää sanomaansa, hän painottaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.