”Äänestäkää naisia” - vaalipuheita feminismin hengessä naistenpäivän aattona

Naistenpäivän aattona on Helsingissä annettu feministisiä vaalilupauksia tasa-arvon hengessä.

Naisasialiitto Unionin yhteydessä toimivan FemAct-työryhmän järjestämässä tilaisuudessa joukko eduskuntavaaliehdokkaita tunnustautui feministeiksi ja kertoi, miten he toimivat tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta.

– Suomi on hieno maa, mutta on sellainen tunne, että kehitys on pysähtynyt. Suomi ei ole tällä hetkellä tasa-arvon edelläkävijämaa, sanoi SDP:n eduskuntavaaliehdokas Nasima Razmyar.

– Täällä on paljon hyviä asioita, meidän pitää olla ylpeitä ja iloisia siitä, että teemme lujasti töitä, mutta me emme ole parhaita. Haluan painottaa sitä, miten me kasvatamme lapsemme, miten puhumme naiseudesta tai miehisyydestä, huomautti kokoomuksen ehdokas Fatbardhe Hetemaj.    

Epätasa-arvo työelämässä ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen nousivat esiin useiden ehdokkaiden puheenvuoroissa. Esitetty perhevapaiden malli, jossa äidille ja isälle korvamerkitään kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe, sai tilaisuudessa runsaasti kannatusta.

Keskustan ehdokas Mariitta Savolainen kehotti suorasukaisesti äänestämään naisia.

 – Jos on hyvä idea, niin sen taakse pitää saada myöskin miehiä. Muuten se naisen idea ei mene läpi. Naisia pitäisi saada enemmän mukaan politiikkaan. Tämän päivän politiikka – tuntuu, että siellä on vain miehiä päättämässä, Savolainen huomautti.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) huomautti, että mies ei voi tietää mitä on olla nainen.

– Minun täytyy miehenä voida uskaltaa kysyä tytöltä ja naiselta mitä on olla tänään Suomessa tyttö tai nainen. Mitä sinä tarvitset? Ja vastauksen saatuani minun täytyy aidosti uskaltaa toimia sen mukaan Toivola totesi.

Feministisissä vaalipuheissa nousi esiin myös ruotsalainen käsite feministinen ulkopolitiikka. Sen mainitsivat sekä kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) että ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).

– Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat keskeinen osa ulkopolitiikkaa. Se on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on tärkeä esikuva monissa maissa, Tuomioja sanoi.

Haaviston mukaan feministinen ulkopolitiikka tarkoittaa käytännössä myös esimerkiksi sitä, että rauhanneuvotteluprosesseissa naiset eivät ole enää vain toiminnan kohteita.

– Naisia ei käsitellä pelkästään uhreina, vaan he ovat itse mukana neuvottelemassa. Maailman kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa ja siviilikriisinhallinnassa naisten rooli voisi olla aivan erilainen kuin se on nyt. Uskon, että tässä olisi Suomen ulkopolitiikan yksi sellainen asia, jota kannattaisi lähteä ajamaan, Haavisto sanoi. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.