Äänestämättömyydestä tullut pysyvä ilmiö

Äänestämättömyydestä näyttää tulleen pysyvä ilmiö. Ikäryhmät, jotka äänestivät nuorina laiskasti, jatkavat samaan tapaan myös keski-ikäisinä, kertoo Tilastokeskuksen tänään julkistama tutkimus. Professori Tuomo Martikainen totesi, että koulutustason nousu näyttää olevan ainoa tekijä, joka lisää nuorten aktiivisuutta.

Martikaisen ja Hanna Wassin tutkimuksessa vertailtiin äänestysaktiivisuutta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa. Näiden vaalien välillä äänestysvilkkaus laski 76 prosentista 68 prosenttiin - toisin sanoen, yli 300000 äänestäjää lisää jätti äänestämättä.

Aktiivisuus on ollut laskussa huippuvuodesta 1966 asti, jolloin se nousi 85 prosenttiin.

Tutkimus vahvistaa arvion, että hyväosaiset äänestävät ahkerammin. Korkeasti koulutetut, hyvätuloiset ja suuren omaisuuden omaavat äänestävät ahkerimmin. Ruotsinkieliset äänestävät ahkerammin kuin suomenkieliset, naimisissa olevat ahkerammin kuin sinkut.

Työttömyys laskee äänestysaktiivisuutta tuntuvasti. Vuonna 1999 ne 650000, jotka olivat lyhyenkin aikaa työttöminä, äänestivät selvästi laiskemmin kuin työssä käyvät. Edellisistä äänesti 52 prosenttia, jälkimmäisistä 72 prosenttia.

Taustalla ei ole mikään kansainvälinen ilmiö, Martikainen huomautti. Kehitys Suomessa poikkeaa muiden pohjoismaiden kehityksestä. Aktiivisuuden lasku Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on ollut selvästi vähäisempää.

Martikaisen mukaan äänestämättömyyden kasvu lisää epävakautta ja vaikeuttaa politiikan ennustettavuutta. Tulevissa vaaleissa voittajaksi noussee se kolmesta suuresta puolueesta, joka saa aktivoitua nukkuvista äänestäjistä edes pienen siivun, Martikainen ennusti.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.