Afganistan ei houkuta upseereita

Upseerien haluttomuus lähteä Afganistaniin saattaa hankaloittaa alueelle kaavailtujen lisäjoukkojen kokoamista. Suomalaisjoukkojen vahvuus voi nousta tänä vuonna jopa 195 mieheen, kun maassa on nyt noin 120 suomalaista sotilasta. Syynä ovat palvelussopimusehdot, jotka ovat upseerien mielestä liian heikot: moni upseeri ei hyödy taloudellisesti Afganistanin-keikasta.

Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund sanoo, että Suomi on aiemmin pystynyt täyttämään kaikki annetut ulkopoliittiset sitoumukset. Afganistan-operaatiossa aletaan kuitenkin olla ongelmissa.

- Kantahenkilökunnan osalta se alkaa olla sellaisessa tilanteessa, että kyetäänkö sitoumukset täyttämään.

Westerlund kertoo, että kriisinhallintatehtäviin saadaan nyt juuri ja juuri riittävästi upseereja, vaikka joitakin yksittäisiä paikkoja on parhaillaankin auki. Puolustusministeriö myöntää, että paikkojen täyttämisessä on ollut viivettä.

Afganistan kiinnostaa upseereja

Kriisinhallintatehtävien tekeminen nykyistä houkuttelevammiksi on Westerlundin mukaan tärkeää myös jatkon kannalta, jotta mahdollisimman monelle upseerille kertyisi kansainvälistä kokemusta. Jos Suomelta puuttuu kansainvälisiä kannuksia hankkineita upseereja, ei meillä ole asiaa operaatioiden johtoon.

Vaikeat työmaat, kuten Afganistan, eivät Westerlundin mukaan upseereja pelota. Kriisinhallinnan haasteet pikemminkin houkuttelevat, sillä niissä on mahdollisuus kehittää ammattitaitoa. Uran kannalta ulkomaantehtävät ovat melkeinpä pakollisia, vaikkei asiaa virallisesti ole normitettu.

- Tosiasia on, että jos haluaa ylimpiin sotilasarvoihin ja vaativimpiin tehtäviin, siis everstin ja kenraalin arvoihin, täytyy olla kansainvälistä pohjaa, Westerlund toteaa.

Puolustusministeriö myöntää ongelmat

Puolustusministeriö ratkoo parhaillaan sotilaiden ammattiliittojen kanssa palvelussopimusehtojen ongelmakohtia. Henkilöstöjohtaja Jari Kajavirta uskoo, että kriisinhallintatehtävien ehdot saadaan tarpeeksi houkutteleviksi.

- Rekrytointi Afganistaniin onnistuu, vaikka se voi olla jatkossa haasteellista. Palvelussopimusehtojen pitäminen riittävän houkuttelevina on kuitenkin haaste koko ajan.

Kajavirta korostaa, että kaikkien kriisinhallintatehtävissä palvelevien palkkoja on viime aikoina korotettu ja esimerkiksi päivärahaa Afganistanissa nostettu. Westerlundin mukaan tekemistä on kuitenkin edelleen. Hän korostaa, että houkuttelevuus on ainoa keino saada väkeä ulkomaille vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä.

- Ei voida lähteä siitä, että upseerin uralle ryhtyvältä vaadittaisiin sitoutumista ulkomaanpalvelukseen. Pelkillä johtajilla ei tee mitään. Se kaventaisi rekrytointipohjaa huomattavasti ja tällöin kotimaan puolustus jäisi toisarvoiseen asemaan.

Suomi lähetti Afganistaniin ensimmäiset 50 sotilasta keväällä 2002. Aluksi suomalaiset toimivat Kabulissa. Nato-johtoiseen Isaf-operaatioon kuuluvat joukot siirrettiin helmikuussa 2006 maan pohjoisosaan. Tuolloin operaation vahvuus oli noussut jo yli sadan hengen.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.