Agenttikoulun lotat käsittelivät salaisinta sotatietoa - isku sotasairaalaan oli järkytys

Peitenimellä Pörri Äänislinnan vakoilukoulussa toiminut lotta Mirjam Käyhkö kauhistui helmikuussa 1942 tekstiä, jota hän juuri kirjoitti puhtaaksi. Suomalainen partio oli tuhonnut valtavan neuvostoarmeijan huoltokeskuksen, mutta osunut samalla sotasairaalaan.

Käyhkö palveli jatkosodassa lottana Äänislinnassa, nykyisessä Petroskoissa, toimineessa agenttikoulussa, jossa koulutettiin vihollisen sotavangeista luotettavimpia vakoilemaan suomalaisten hyväksi.

Kuvassa Mirjam Montonen os. Käyhkö. Kaikki jutun kuvat ovat Mirjam Käyhkön arkistosta.

Agenttikoulu vilisi vakoilijoita

Agenttikoulu toimi läheisessä yhteistyössä suomalaisten oman tiedustelun, vakoilun ja kaukopartiotoiminnan ykkösnyrkin Osasto Kuismasen kanssa. Nuoret ylioppilaslotat olivat joutuneet keskelle vakoilun ja vastavakoilun myrskynsilmää. Ympärillä oli satoja ihmisiä joista kuka tahansa saattoi olla petturi.



Käyhkön käsien läpi meni sodanajan salaisinta tietoa. Hän kirjoitti puhtaaksi sotavankien kuulustelupöytäkirjoja, vakoilukatsauksia ja kaukopartio-osastojen yhteenvetoja. Työhön kuului myös vakoilijoiden lähettämien radiosanomien puhtaaksikirjoitus.

Naisten rooli jäänyt tutkimatta

Äänislinnassa työskentelevien toimisto- ja radistilottien taustat oli tutkittu perusteellisesti ennen komennusta. Vain luotettavat pääsivät salaisen tiedon pariin. Kun komennus alkoi piti tehdä vaitiololupaus. Osa piti sen kuolemaansa saakka. Osa avautui vähitellen kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa.

Äänislinnan agenttikoulun naisten elämästä julkaistaan tänään Tammen kustantama kirja. Tutkijat Heidi Ruotsalainen ja Matti Kosonen ovat keränneet sirpaleisen tiedon tiedustelun ja vakoilun parissa toimineista naisista.

Kaupunki Äänisen rannalla.

– Naisten osuus on jäänyt tähän saakka tutkimatta. Tiedustelun ja vakoilun maailma on miehinen. Ritarisissit myy paremmin kuin naiset, muotoilee tutkija Matti Kosonen.

Jatkosodan merkittävin tuhoisku

Suomalaiset saivat alkuvuodesta 1942 sotavangiksi saadulta neuvostoarmeijan aliupseerilta tarkkoja tietoja Petrovski Jamiin perustetusta isosta huoltokeskuksesta. Se oli erittäin tärkeä neuvostoarmeijan Karhumäen ryhmän huollolle.

Huoltokeskusta tuhoamaan lähetettiin 100-miehinen luutnantti Ilmari Honkasen johtama partio. Se teki työnsä perusteellisesti. Arviolta 500 neuvostosotilasta kuoli ja noin 60 erilaista huolto- ja varastorakennusta tuhottiin, samoin 300 hevosta. Omat tappiot olivat viisi kaatunutta ja kuusi haavoittunutta.

Pörrin erikoistehtävä

Mirjam Käyhkö sai pian erikoistehtävän joka painoi häntä vuosikausia. Käyhkö kirjoitti raporttia puhtaaksi peräti kolme vuorokautta, kun luutnantti Honkanen palasi partionsa kanssa Äänislinnaan.

– Valtavan merkityksellisillä tiedoilla oli kova kiire eteenpäin ja Päämajaan saakka, Kosonen alleviivaa.

Välillä Käyhkö ja umpiväsynyt Honkanen nukkuivat muutaman tunnin, söivät ja jatkoivat raportin kirjoittamista. Välillä Honkanen yritti saada selvää partiomatkallaan tekemistään muistiinpanoista.

Sotasairaala oli yllätys kaikille

Käyhkö kirjoitti raporttiin yksityiskohtaiset tiedot tuhoista ja omista tappioista. Samalla kävi ilmi, että yksi hyökkäyksen kohde oli ollut sotasairaala. Sitä ei oltu saatu selville ennakkotiedustelussa ja se oli yllätys myös kaukopartiomiehille.



– Käyhkö ei kertonut sotasairaalan tuhosta minulle yksityiskohtia. Hän halusi pitää ne omana tietonaan. Varmaan se oli kauhistuttavimpia hetkiä hänen työssään, kun selvisi että se isku osui myös kenttäsairaalaan.

Propaganda otti kaiken irti

Lisäksi tiedot sairaalan tuhosta olivat ristiriitaisia. Neuvostopropaganda levitti pari viikkoa myöhemmin tietoa, että valkosuomalaiset olisivat raiskanneet sairaalassa kymmenkunta naista, kiduttaneet ja lopulta tappaneet heidät.

Toisaalta venäläinen sotavanki kertoi, että suomalaiset kaukopartiomiehet olivat siirtäneet haavoittuneita turvaan ja estäneet heitä palamasta, kun totuus kohteesta oli selvinnyt heille.

– Tämä oli lohduttava tieto raportteja kirjoittaneille lotille, Kosonen huomauttaa.

Venäläistutkimus puhuu sotarikoksesta

Kenttäsairaalan tuhoaminen oli niin kova pala myös karskeille kaukopartiomiehille, että ainakin yksi heistä pyysi siirtoa muihin tehtäviin. Pyyntöön suostuttiin.

Raportteja kirjoittaneet lotat - Käyhkö heistä yhtenä - keskustelivat näistä julmista tiedoista pitkään myös vapaa-ajallaan.

Paikalle lähetettiin puoli vuotta myöhemmin toinen suomalaispartio tutkimaan asiaa. Partio totesi, että tuho oli ollut täydellinen. Paikalle oli rakennettu koirien koulutuskeskus.

Vuonna 2013 asia nousi esille myös Venäjällä, kun kaksi tutkijaa julkaisi kirjan Petrovski Jamin tuhosta otsikolla: Legendaarinen sissi-isku vai sotarikos?

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.