Ähtärin asevarikkopalon jälkisammutus jatkuu

Sammutustöitä ja vartiointia Puolustusvoimien Ähtärin asevarikolla on jatkettu läpi yön. Varastossa olleet ja maastoon sinkoilleet ammukset ovat vielä yölläkin räjähdelleet. Alueella kyteneet maastopalot on kuitenkin saatu lähes kokonaan sammumaan. Palon jälkisammutus jatkunee vielä huomiseen.

Palokunta on hyötynyt yökasteesta torjuessaan palon leviämistä maastoon. Aamuyhdeksän jälkeen sammutukseen tulee mukaan helikoptereita.

Palon syttymissyytä tutkiva lautakunta ei ole vielä päässsyt paloalueelle räjähdysvaaran vuoksi. Tarkastusinsinööri Heikki Hellman pääesikunnan teknilliseltä tarkastusosastolta sanoo, että lautakunta antaa aikanaan raportin tapahtuneesta. Mikäli varikolla olisi voitu tehdä jotain toisin, antaa lautakunta toimenpide-ehdotuksen.

Eversti Esko Hasila puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnasta sanoo, että tulen leviäminen Ähtärissä muihin varastorakennuksiin olisi ollut katastrofi. Se olisi voinut sytyttää metsäpalon, joskaan siitä ei olisi ollut vaaraa siviiliasutukselle.

Asevarikkoja kymmenkunta


Evesrti Hasila ei mielellään puhu asevarikoiden tai yleensä ampumatarvikevarastojen määrästä, sijainnista ja sisällöstä. Tiedot pyritään pitämään salassa. Ampumatarvikkeita varastoivia asevarikkoja on joka tapauksessa kymmenkunta ympäri maata ja lisäksi on muita ampumatarvikevarastoja.

Olemassa olevat asevarikot ovat puolustusvoimille merkittäviä, sillä asutuksen laajetessa sopivia alueita on vaikea löytää. Tämän vuoksi varikot pyritään pitämään niin täysinä kuin mahdollista.

Ukonilma vaarallisin


Heikki Hellmanin mukaan Ähtärin tulipalo on voinut teoriassa lähteä liikkeelle metsäpalosta, sabotaasista, sähkölaiteviasta, salamasta tai ruudin syttymisestä omia aikojaan. Hellmanin 20-vuotisen uran aikana räjähdysaine on syttynyt vain kerran itsekseen palamaan. Hellmanin mukaan asevarikkojen rakennukset on suojattu ukkosenjohdattamilla.

-On epätodennäköistä, että salama olisi iskenyt varastoon, kun aluetta ympäröi puustokin. Hasila arvioi ukonilmat itsesyttymisen kannalta vaarallisimmiksi. Vaikka salama ei osu itse rakennukseen, se voi sytyttää lähistöllä metsäpalon.

-Kuumuus voi sytyttää vanhan ruudin. Ähtärissä palaneessa varastossa oli ruutia sisältävää materiaalia, Hasila sanoo. Heikki Hellmanin mukaan myös sabotaasi on teoriassa mahdollinen, sillä metsän keskellä sijaitsevat asevarikot ovat laajoja alueita. -Ne on aidattu ja niitä vartioidaan ympäri vuorokauden. Sisään kuitenkin pääsee, jos haluaa. Vartiomieskin tekee koiran kanssa kilometrien lenkin.

Kaikki turvatoimet tehty


Hasilan mukaan Ähtärissä ja myös muissa asevarikoissa on tehty kaikki oleelliset turvatoimet. Turvallisuusmääräykset myös kiristyivät hiljattain.
-Toimintaa sitovat lait ja asetukset, jotka määräävät mm. kuinka kaukana asutuksesta, teistä ja rautateistä varaston pitää olla ja niin edelleen. Ukkosenjohdattamien lisäksi rakennuksia ympäröi noin kymmenen metrin palourat. Lisäksi vanhemmat rakennukset on päällystetty pellillä ja myös muita toimia on tehty turvallisuuden lisäämiseksi. Ähtärin asevarikko on rakennettu 1960-luvulla. Hasilan mukaan tulipalon vahingot ovat ainakin satojatuhansia markkoja.
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.