Ahtisaari ehdolla EU:n tulevaisuuskonventin johtoon

Presidentti Ahtisaari on yksi Euroopan unionin konventtin eli laajan neuvottelukunnan johtoon ehdotetuista.

Euroopan unionin ulkoministerit suhtautuvat myönteisesti ehdotukseen perustaa niin sanottu konventti eli laaja neuvottelukunta pohtimaan unionin tulevaisuutta.

Konventin johtoon on useita ehdokkaita. Yhtenä vaihtoehtona on mainittu presidentti Martti Ahtisaari. Ahtisaaren toimistosta kerrotaan, että presidentti on tietoinen nimensä esille nostamisesta. Ahtisaari ei ole toistaiseksi itse reagoinut asiaan millään tavalla.

Konventin puheenjohtaja nimetään todennäköisesti Laekenin EU-huippukokouksessa joulukuussa. Konventin on määrä aloittaa työnsä ensi vuoden alkupuoliskolla ennen Espanjan EU-kauden päättymistä. Valmistelu kestänee noin vuoden ajan. Tavoitteena on valmistella ehdotus muun muassa siitä, miten EU:n jäykkiä rakenteita parannetaan.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomi ei ole tekemässä aloitetta omasta ehdokkaasta.

-Mutta olemme tietysti tyytyväisiä, jos tähän on tarjolla hyviä suomalaisia, Tuomioja sanoi tänään.

Mahdollisina vaihtoehtoina on mainittu myös Italian entinen ulkoministeri Giuliano Amato, Hollannin pääministeri Wim Kok, Belgian entinen pääministeri Jean-Luc Dehaene sekä Euroopan parlamentin ranskalainen puhemies Nicole Fontaine.

Kok ilmoitti elokuun lopulla, että hän ei asetu ehdolle kolmannelle pääministerikaudelle, kun Hollannissa pidetään vaalit ensi toukokuussa. 62-vuotias Kok vetäytyy myös sosialidemokraattisen puolueen johdosta. Hänellä uskotaan olevan siten aikaa konventin vetämiseen.

Ehdokkaista ei kuitenkaan Tuomiojan mukaan varsinaisesti keskusteltu EU:n ulkoministerien kokouksessa Genvalissa Belgiassa. Puheenjohtajamaa Belgia on esittänyt konventille "vahvaa" puheenjohtajaa.

-Vahva puheenjohtaja tarkoittaa mielestäni sitä, että hänellä on arvovaltaa ja kykyä kuunnella ja vetää yhteen, mitä konventiossa puhutaan. Se ei tarkoita suinkaan sitä, että hän tulee sinne valmiilla omalla ohjelmalla ja yrittää saada konventin hyväksymään sen, Tuomioja totesi.

Edellä mainittu luonnehdinta kuuluu Tuomiojan mukaan "yleensä suomalaiseen lähestymistapaan", kun käsitellään kansainvälisiä asioita.

Hyviä ehdokkaita

Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh sanoi toimittajille nimistä kysyttäessä, että esimerkiksi Ahtisaari, Amato ja Kok ovat kaikki hyviä ehdokkaita. Belgialainen virkaveli Louis Michel sanoi puheenjohtajan valitsemisen olevan yksi vaikeimmista asioista.

-Tarjolla on useita hyviä ehdokkaita, Michel totesi.

Ulkoministerit ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että konventissa on oltava mukana jäsenmaiden hallitukset, kansalliset parlamentit, Euroopan parlamentti, EU:n komissio sekä unionin hakijamaat.

-Mutta missä suhteessa ja kuinka iso konventti on, se on vielä auki, Tuomioja sanoi.

Hakijamaiden osallistuminen varsinaiseen päätöksentekoon tulevaisuusratkaisuissa on niin ikään epäselvää niin kauan kun ne eivät ole vielä EU:n varsinaisia jäseniä.

Laajalla neuvottelukunnalla eli konventilla saatiin aikaan viime vuonna EU:n julistus kansalaisten perusoikeuksista. Se ei ole juridisesti sitova, mutta sitovuudesta on määrä keskustella ennen vuoden 2004 hallitusten välisiä neuvotteluja.

EU:n edellinen uudistuskierros päättyi riitaisaan ja vaikeaan Nizzan huippukokoukseen viime vuoden lopulla. Sen jälkeen yleinen johtopäätös on ollut, että seuraavista uudistuksista on sovittava eri tavalla.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.