Äidinkielen tuntimäärät asetukseen

Peruskoulujen kielikylpyopetuksen lupakäytäntö on loppumassa. Lupakäytäntö loppuu, kun perusopetuksen tuntijako uudistetaan. Uuteen asetukseen on nimittäin tulossa säännökset äidinkielen opetuksen järjestämisestä kielikylpy- ja muussa vieraskielisessä opetuksessa. Kun asetus tulee voimaan, kunnat voivat päättää itse koulujensa kielikylvyistä.

Erityisesti RKP on pitänyt kielikylpyopetuksen vakinaistumista tärkeänä, sillä varsinaista kielikylvetystä järjestetään Suomessa lähinnä ruotsiksi.

Asetusluonnos on vielä sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsiteltävänä, mutta vieraskielisen opetuksen järjestelyistä ei tiettävästi ole erimielisyyttä. Luonnoksen mukaan vieraskielisessä opetuksessa saa tinkiä äidinkielen tuntimäärästä sen verran, että äidinkieltä kuitenkin opetetaan vähintään puolet äidinkielen ja ns. A-kielen normaalista yhteenlasketusta vähimmäistuntimäärästä.

Pykälä koskee kaikkea ainakin osittain vieraskielistä opetusta. Asetuksessa ei siis aiota säädellä sitä, miten paljon vieraskielistä opetusta tulee olla, jotta äidinkielen tuntimäärää voidaan vähentää.

Äidinkieltä liki kolmannes vähemmän


Ehdotetun uuden tuntijaon mukaan äidinkieltä ja kirjallisuutta pitäisi näin opettaa vieraskielisessä opetuksessa vähintään 29 vuosiviikkotuntia yhdeksän peruskouluvuoden aikana, kun normaaliopetuksessa vähimmäismääräksi on tulossa 42 vuosiviikkotuntia.

Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa yhtä oppituntia viikossa vuoden ajan eli 38:aa tuntia.

Tämä tarkoittaa, että varsinaisessa kielikylpyopetuksessa joudutaan yleensä lisäämään äidinkielen tuntimäärää, kerrotaan Opetushallituksesta. Sen sijaan monenmoisessa muussa vieraskielisessä opetuksessa äidinkieltä voitaisiin karsia rajusti, sillä tähän asti kielipainotteiset koulut ovat ainakin virallisesti opettaneet äidinkieltä normaalimäärän. Jatkossa ratkaisu jää koulujen omien opetussuunnitelmien varaan.

Opetushallituksessa on pidetty erittäin tärkeänä, että vieraalla kielellä opiskelevien lasten äidinkielen taito turvataan. Kuitenkin tiedetään, että tähänkin asti tuntimääristä on osassa kouluja tingitty vieraan kielen hyväksi.

Jopa kielikylpyjä on järjestetty vastoin kokeilulupien ehtoja, eli äidinkieltä on opetettu vähemmän kuin opetusministeriö on edellyttänyt.

Tavoitteena kaksikielisyys


Varsinaisia kielikylpyjä järjestetään yleensä alueen vähemmistökielellä, eli Suomessa ruotsiksi. Menetelmä on kehitetty Kanadassa.

Tiukasti tulkittuna opetuksessa käytetään aluksi vain vierasta kieltä, mutta vuosien mittaan äidinkielen osuus lisääntyy. Opettaja kuitenkin ymmärtää myös lasten äidinkieltä.

Parin vuoden takaisen selvityksen mukaan ruotsinkielistä kielikylpyopetusta annettiin parillakymmenellä ala-asteella. Joissakin kouluissa kielikylpymetodia on sovellettu myös englanniksi, ja parissa tapauksessa ruotsinkielisiä lapsia on "kylvetetty" suomeksi.

Yleisempää on kuitenkin järjestää vieraskielinen opetus niin, että äidinkieltä opetetaan lapsille ainakin periaatteessa normaaliin tapaan. Silloin kokeilulupia ei ole tarvittu. Koska tavoitteena on kasvattaa lapset kaksikielisiksi, näissä kielipainotteisissa kouluissa käytetään opettamiseen vieraan kielen lisäksi vaihtelevassa määrin myös äidinkieltä. Tämä voidaan järjestää eri tavoin: joko sama opettaja selittää asioita tarvittaessa myös äidinkielellä, tai eri opettajat opettavat eri aineita kahdella eri kielellä.

Erikseen ovat kokonaan vieraskieliset koulut, joita koskevat omat säännöksensä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.