Aikio: Saamelaisten maaoikeuksien tulisi parantua

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio sanoo, että saamelaisten maaoikeuksien tulisi olennaisesti parantua, jotta Suomi kykenisi vahvistamaan YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen.

Saamelaisalueen maaoikeuskysymyksiä pohtineen selvitysmiehen viikon takainen esitys ei muuta käräjien vaatimusta, jonka mukaan alueen valtionmaiden omistusoikeudet olisi palautettava saamelaisille. Aikio kuitenkin korostaa, että selvitysmiehen esitys alueiden käytöä valvovan maaoikeusneuvoston perustamisesta on myönteinen askel edettäessä kohti ILO-sopimuksen ratifiointia.

Kokonaisuudessaan selvitys näyttää sisältävän joitakin selkeitä parannuksia nykytilaan. Rovaniemellä maanantaina pidetyssä saamelaisasiain neuvottelukunnan kokouksessa vieraillut selvitysmies, korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, hallintoneuvos Pekka Vihervuori muistutti, ettei hän voinut esittää muutoksia itse maaoikeuksiin. Se ei sisältynyt oikeusministeriön toimeksiantoon, kuten ei myöskään pohdinta siitä, tulisiko ILO-sopimus ylipäätään vahvistaa.

Tekninen pohjamalli

Työssä on ainoastaan haettu mallia, jonka varassa sopimus voidaan tarvittaessa ratifioida. Vihervuoren mukaan maiden siirto saamelaisille toteuttaisi tietysti parhaiten ILO-sopimuksen edellytykset, mutta toimeksiannon rajauksen takia vastauksia oli haettava muin keinoin.

Vihervuori arvioi, että laajan ja itsenäisen toimivallan omaava maaoikeusneuvosto muuttaisi kuitenkin tuntuvasti nykykäytäntöä. Maiden tämän hetkiset hallinnoijat - lähinnä metsähallitus - joutuisivat mm. hankkimaan neuvoston suostumuksen maan luovutuksiin ja maiden käyttötavan muutoksiin. Myös saamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, maaherra Hannele Pokka pitää ehdotusta merkittävänä siitä huolimatta, ettei maaoikeuksiin suoranaisesti oteta kantaa. Hänen mukaansa esitys siirtäisi toteutuessaan paljon valtaa saamelaisille ja saamelaisalueen kunnille asioissa, jotka liittyvät maiden ja vesien käyttöön.

13 maata vahvistanut

Suomi ei ole voinut ratifioida ILO-sopimusta, koska nykyinen lainsäädäntö on puutteellinen saamelaisten oikeuksien osalta. Tähän mennessä sopimuksen on vahvistanut 13 maata - Pohjoismaista Tanska ja Norja. Ruotsissa on Suomen tapaan selvitetty tarpeita muuttaa lakeja niin, että sopimuksen ratifiointi olisi mahdollista. Norjankaan lainsäädäntö ei välttämättä täytä sopimuksen edelletyksiä. Maassa on kuitenkin lähdetty siitä, että lainsäädäntöä sopeutetaan jo tehdyn ratifioinnin jälkeen.

Suomessa selvitysmiehen esitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle, ja mm. saamelaiskäräjät samoin kuin saamelaisasian neuvottelukunta ilmaisevat vasta myöhemmin virallisen kantansa ehdotukseen.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.