Aktiivireserviläiset Nato-myönteisempiä kuin kansa – siirtyykö asenne kansaan?

Reserviläisjärjestöissä Nato-jäsenyyden kannatus on tuoreiden jäsenkyselyiden mukaan laskenut hieman. Silti järjestöjen aktiivijäsenistö suhtautuu mahdolliseen jäsenyyteen huomattavasti myöteisemmin kuin koko väestö Suomessa. 

Reserviläisliiton tänään julkistaman kyselyn mukaan yli 46 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Reserviupseeriliiton vastaavan, viime viikolla julkaistun, kyselyn lukemat olivat tätäkin nato-myönteisemmät. 55 prosenttia vastaajista liittäisi Suomen Nato-jäseneksi.

-  Jos tähän lisätään aktiivireserviläisten lisäksi aktiiviupseerit, niin heillähän on Nato-kannatus ollut perinteisesti myös korkea, itseasiassa korkeampi vielä kuin reserviupseereillakin, Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen sanoo. 

Kososen mukaan myönteisempää suhtautumista selittää kiinnostus puolustusasioihin.

- Aktiivireserviläiset ovat kiinnostuneita näistä asioista, pohtivat enemmän niitä, etsivät niihin enemmän tietoa. Ja kyllä tällä saadulla sotilaskoulutuksellakin tietynlainen vaikutus asiaan on,  Kosonen uskoo.

Esimerkiksi reserviläisliitossa Nato-myönteisyys onkin noussut tälle tasolla vain muutamassa vuodessa. Vielä 2013 vuonna Nato-jäsenyyden kannalla oli vain alle 30 prosenttia liiton jäsenistä, kun vastaava luku on siis lähempänä viittäkymmentä. Asia kuitenkin jakaa ihmisiä vahvasti ja mielipiteet ovat monella vahvoja. 

Vaikuttaa, mutta kuinka paljon?

Suomessa Nato-kysymykseen, sen vastustamiseen ja kannattamiseen liittyy myös paljon poliittisia ja periaatteellisia asioita. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan keskustelu aiheesta on tarpeellista. Aaltola ei kuitenkaan usko, että reserviläisten positiivisempi suhtautuminen muokkaisi koko väestön kantaa kovin helposti.

- Täytyy tapahtua aika radikaaleja, rajuja muutoksia, että kansa sponttaanisti vaihtaisi kantaansa.

- Tietenkin tällaiset kyselyt, kun niitä kohdistetaan asiantuntijoihin, aihealueeseen perehtyneisiin ihmiseen, niin se tietenkin jossakin määrin voi muuttaa kantoja, Aaltola jatkaa.

Myös reserviupseeriliiton Kosonen uskoo, että reserviläisten myönteisempi kanta vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan nopeassa aikataulussa.

- Monet asiat vaikuttavat asiaa. Vaikuttaa mitä tapahtuu Ukrainassa ja mitä tapahtuu lähialueilla. Jos sitä muutosta ei ole nyt tapahtunutt, niin ei ole toivottavaa että tapahtuisi mitään niin dramaattista tässä ympäristössä että kanta muuttuisi tulevaisuudessakaan. 

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että keskeisin Nato-asiassa kansaan vaikuttava tekijä on poliittisen johdon mielipiteet.

- Ihmiset odottavat suuntaa poliittiselta johdolta, oli se sitten itsenäinen puolustus, Nato tai jokin muu ratkaisu, Aaltola sanoo.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteon laadinta onkin jo käynnistynyt. Sen yhteydessä on määrä toteuttaa erillinen Nato-selvitys, jossa hyötyjä ja haittoja arvioidaan. 

- On tärkeää, että ihmisille tuodaan esiin hyvin selkeästi erilaisia vaihtoehtoja, niiden plussia ja miinuksia. Se on juuri sitä mitä tämä vellova nato-keskustelu tarvitsee, Aaltola sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.