Alkoholin veroale lisäsi huono-osaisten kuolemia

Alkoholiveron alennukset näyttävät lisäävän huono-osaisten juomista ja kuolemia.

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan vuoden 2004 veronalennus lisäsi alkoholikuolemia reilulla kuudellasadalla. Näistä kuolleista lähes kaikki olivat työttömiä tai varhaiseläkeläisiä.

Muutenkin heidän osuutensa vuosittaisista alkoholikuolemista on korkea. Juomiseen kuolleista työikäisistä työttömien ja varhaiseläkeläisten osuus on kolme neljäsosaa.

Kimmo Herttua tutki väitöskirjassaan alkoholikuolleisuutta vuosina 1996-2006. Alkoholikuolemat kasvoivat koko tarkasteluajan. Keskimäärin kuolemia on ollut vuodessa 3000-4000.

Herttua havaitsi, että alkoholikuolemista valtaosa keskittyy 50-69-vuotiaisiin. Nuoremmissa ikäryhmissä alkoholikuolemien määrä on vähentynyt.

Tutkija: Suomessa vallitsee alkoholin kontrollipolitiikka

Tutkija Kimmo Herttuan mielestä suomalaisessa alkoholipolitiikassa olisi luovuttava pelkästä hintaan tuijottelusta. Alkoholikuolemat keskittyvät entistä selvemmin työttömiin ja varhaiseläkeläisiin. Herttua painottaa, että parasta alkoholipolitiikkaa olisi pitää ihmiset työelämässä.

- Suomessa on sata vuotta harjoitettu kontrollipolitiikkaa, mutta näyttää siltä, ettei suomalainen juominen ole juuri muuttunut järkevämmäksi. Voikin kysyä, onko tämä politiikka ollut jopa esteenä, ettei ole syntynyt luonnollista suhdetta alkoholiin.

Keski-Euroopassa ihmisten juomista kontrolloi lähipiiri, kun Suomessa vahtii valtio. Niin kauan kuin valtio holhoaa näin, ei Suomi tässä suhteessa eurooppalaistu.

- Alkoholiveron alennus olisi voitu toteuttaa toisin ja suosia mietoja juomia. Ei se ole myöhäistä vieläkään.

Veroa on kevennyksen jälkeen hissattu ylöspäin. Herttua ei odota suuria alkoholiveronkorotuksilta, jotka lisäävät vain kaljan ja viinan kärräämistä Virosta. Tärkeämpää olisi puuttua juomisen syihin.

- Tämäkin tutkimus osoittaa, että työttömyyden hoito ja ennaltaehkäisy on todella tärkeää. Ihmisille tulee ongelmia, kun ei ole töitä. Se on pahin syrjäytymisen tielle johtava asia. Kun tiedetään, mihin joukkoon haitat kohdistuvat, nyt olisi mahdollisuus panostaa heihin.

Herttua pitää yllättävänä, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla poliisille raportoitujen väkivallantekojen määrä noussut veronalennuksen jälkeen. Tätäkin hän pitää todisteena siitä, että alennushuuma lisäsi suurkuluttajien juomista.

Nuorempien juomistavat muuttumassa

Suomalaisissa juomatavoissa on kuitenkin tapahtumassa liikettä, enemmänkin kuin aataminomenan verran.

- Tässä lohdullisimpia tuloksia on, että nuorten ja alle nelikymppisten alkoholikuolleisuus on mennyt koko tarkasteluajan alaspäin, myös 2004 vuoden veronkevennyksen jälkeenkin. Kasvu keskittyi yli 50-69-vuotiaisiin.

Tähän Herttua löytää monia syitä. Yhtenä merkittävänä selittäjänä hän pitää nuorten koulutustason nousua. Tästä syystä olisikin estettävä nuoria putoamasta koulusta.

- Alkoholikulttuuri on muuttumassa. Nuoremmat ovat nähneet maailmaa enemmän, ja he ovat ehkä tottuneet siihen, että alkoholia on esillä. Ei ole samanlaisia kokemuksia kuin vanhemmilla ikäluokilla, jotka näkivät viinapullon nurinpäin Alkon hyllyllä.

Tässä Herttua näkisi myös perusteen miettiä uudelleen alkoholipolitiikan linjauksia.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.