Alkoholiongelmat merkittävin terveysuhka

Tuore hoitosuositus pitää alkoholiongelmaa suomalaisen yhteiskunnan merkittävimpänä terveysuhkana. Kulutuksen vähentämiseen saa kuitenkin apua jo ennen riippuvuutta.

Alkoholiongelmat ovat suomalaisen yhteiskunnan merkittävin terveysuhka, sanoo päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro. Hän arvioi, että suomalaisesta aikuisväestöstä 2,5-5 prosenttia on alkoholiriippuvaisia. Alkoholin suurkuluttajia on 10-20 prosenttia eli jopa puoli miljoonaa. Salaspuron mielestä alkoholiriippuvaisten hoito kannattaa. Hoidon perustana ovat psykososiaaliset hoidot, mutta hoitotulosta voidaan parantaa merkittävästi lääkkeillä. Psykososiaaliset hoidot sisältävät esimerkiksi terapiakeskusteluja.

Ylilääkäri Hannu Alho Kansanterveyslaitoksesta toteaa, että alkoholiriippuvaisista 40-70 prosenttia retkahtaa noin vuoden kuluttua hoidosta. Kuitenkin hoito parantaa ennustetta ja elämänlaatua.

-Hoidossa kolmannes toipuu, kolmanneksen elämänlaatu paranee ja kolmannes ei hyödy hoidosta, Salaspuro sanoo. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistys julkaisivat tänään alkoholiongelmaisen käypä hoito -suosituksen. Sen mukaan hoidon tulee perustua tieteelliseen näyttöön.

Alho toteaa, että hoito on yksilöllistä, mitään yleistä hoitosuositusta ei voida antaa. Esimerkiksi ilokaasu, akupunktio ja antabus-kapseli eivät näyttäisi nyt hankitun näytön perusteella tehoavan alkoholismin hoidossa. Sen sijaan antabus suun kautta otettuna toimii, kunhan lääkkeen antamista valvotaan. Pelkkä reseptin anto potilaalle ei Alhon mukaan riitä.

Apua jo ennen riippuvuutta

Alkoholin suurkulutuksen suurin riski on alkoholiriippuvuus. Sekä naiset että miehet näyttävät hyötyvän yhtä paljon mini-interventioista eli lyhytneuvonnasta, joka on suunnattu suurkuluttajille. Suurkuluttaja on ihminen, joka käyttää alkoholia runsaasti, mutta jolla ei ole riippuvuutta eikä merkittäviä sosiaalisia tai terveyshaittoja. Mini-intervention vaikutus kestää vuodesta kahteen vuotta.

-Joka kymmenes hyötyy, kun pääsee mini-interventioon, sanoo professori Kaija Seppä Tampereen yliopistosta. Sepän mielestä alkoholin käyttöä pitäisi kartoittaa perusterveydenhuollossa nykyistä useammin. Kysely sopisi esimerkiksi terveystarkastuksiin. Perusterveydenhuollossa lääkäreistä vain 20 prosenttia tekee kartoituksia säännöllisesti ja puolet silloin tällöin.

Tavoitteena kohtuukäyttö

Vastaanotolla potilaat saattavat kertoa muista oireistaan, vaikka olisivat huolestuneita alkoholinkäytöstään. He voivat pelätä lääkärin suhtautumista tai häpeävät käyttöään. Seppä toteaa, että yhdeksän kymmenestä potilaasta suhtautuu myönteisesti, kun ammattilainen kysyy alkoholinkäytöstä. Mini-intervention tavoite on yleensä kohtuukäyttö. Potilas määrittelee oman tavoitteensa.

-Pelottelu ei potilaisiin tehoa, tästä on vahva tieteellinen näyttö. Kannustus muutokseen ja motivoiva asenne ovat tärkeitä, Seppä kuvailee. Sepän mielestä mini-interventio on taloudellisesti viisasta. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 10 000 dollarin panostus varhaiseen puuttumiseen koulutuksineen toi myöhemmin 56 000 dollarin säästöt

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.