Alokkaat harvinaisen kurjassa kunnossa

Heinäkuussa palvelukseen astuneista 13 500 varusmiehestä 8,6 prosenttia on keskeyttänyt asepalveluksen ensimmäisten kolmen viikon aikana, kertoo Pääesikunta.

Heinäkuussa alottaneiden keskeyttäjien määrä on 2000-luvun korkein. Enemmistö keskeytyksistä johtuu terveyssyistä.

Tammikuun erästä on keskeyttänyt yhdeksän prosenttia. Talvisin keskeytetään yleensä enemmän kuin kesällä, muun muassa karun sään vuoksi.

Yhä useammin keskeytyksen takana on alokkaan heikko fyysinen kunto.

Noudattamatta jätetyt treenikehotukset kostautuvat

Armeijan keskeyttämisen kynnys on 2000-luvulla madaltunut. Komentajakapteeni Jyrki Kivelä pääesikunnan henkilöstöosastolta arvelee, että syy on aiheen näkyvyys mediassa. Keskeyttämisen hyväksyttävyyttä on kasvattanut myös aiempaa avoimempi puhe mielenterveysongelmista.

Jos vertaa vain heinäkuun lukuja, alokkaiden keskeytysluvut ovat nousseet koko 2000-luvun. Tänä vuonna keskeyttäneitä oli enemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Eniten on keskeytetty Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa ja vähiten Karjalan Prikaatissa.

Aloittaneista naisia oli heinäkuussa koko maassa 246. Keskeyttäneiden tilastoissa sukupuolia ei ole erotettu.

Reilu prosentti keskeyttäneistä vaihtoi siviilipalvelukseen, mutta suurin osa keskeytti terveydellisistä syistä.

Marssia maksimisykkeellä

Jos siviilielämä kulkee sohvan ja pelikonsolin väliä, voi armeija olla fyysinen sokki. Tulokkaiden syke voi Kivelän mukaan ensimmäisinä viikkoina laukata jopa erittäin rankan urheilusuorituksen lukemissa.

Niin käy Kivelän mukaan niille, jotka eivät ole noudattaneet puolustusvoimien kehotuksia kohentaa peruskestävyyttään ennen armeijan alkua.

-Mitään huippukuntoisia alokkaita emme tarvitse, Kivelä korostaa.

Jos liikkuu puoli tuntia kolme neljä kertaa viikossa, Kivelän mukaan se riittää mukana pysymiseen.

Yhteiskunta pitää epäonnistumisena

Kivelän mukaan keskeytyksen syy ei aina riipu alokkaasta itsestään. Keventyneistä asenteista huolimatta keskeyttäjällä voi olla kovat paineet, kun tuntuu, että yhteiskunta kohtelee epäonnistujana.

-Keskeytys ei ole maailman pahin asia, ei sen takia kannata maatansa myydä. Mutta onhan se ikävää. Silti kenenkään ei pidä vaarantaa omaa terveyttään.

Kivelä muistuttaa, että keskeyttäjistä 20-30 prosenttia suorittaa palveluksen jossain vaiheessa loppuun.

Mitä komentajakapteeni itse tekisi, jos oma lapsi keskeyttäisi asepalveluksen?

-Joutuisin varmasti katsomaan peiliin.

Halonen odottaa pysyvämpää keskustelua nuorten kunnosta

Halonen

Presidentti Tarja Halonen on puolustusvoimien ylipäällikkönä nuorten kunnon alenemisesta huolissaan, mutta toiveikas. Hän odottaa keskustelun aiheesta jatkuvan pidempään.

-Ei vielä tämän syksyn selonteossa, mutta ilmeisesti seuraavassa pohditaan, mitä maanpuolustuksessa vaaditaan kuntopuolella, Halonen ennakoi tiedotustilaisuudessa Lahdessa.

Presidentin mielestä Suomen armeija ei vaadi kohtuuttomia. Kun alkupäässä treenaa, niin loppu sujuu. Ylipäällikkö pitää vaatimuksia kuitenkin sen verran kovina, ettei naisilla aina riitä hyväkään motivaatio ja kunto asepalvelukseen.

Presidentti Halonen muistuttaa nuorten kunnon jakautuvan epätasaisesti. Ongelmat koskevat pientä osaa, ja ne ovat paitsi fyysisiä myös psykofyysisiä. Ei ole totuttu säännönmukaiseen rasitukseen.

-Koulujen liikuntatunnit eivät ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan vaikuttavat paitsi armeijan suorittamiseen myös opiskelu- ja työkuntoon.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.