Älyliikenne tulee – kestävätkö tiet?

Älyliikenne vaatii Suomen Tieyhdistyksen mukaan hyväkuntoista tieverkostoa. Kuoppaiset ja kuluneet tiet tuottaisivat ongelmia esimerkiksi itseohjautuvien autojen käyttöönotossa.

– Alustan pitää olla kunnossa uuden tekniikan käyttöönottoon. Tässä tapauksessa alusta on tie, Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistyksestä kertoo.

VTT:n asiakaspäällikkö Karri Rantasila yhtyy ajatukseen:

– Totta kai teiden kunto siihen liittyy. Jos puhutaan itseohjautuvista autoista, niin esimerkiksi kaistavahti on sellainen teknologia, joka vaatii tieverkostolta ja erityisesti merkinnöiltä riittävää kuntoa.

Tekniikan käytössä ongelmia

– Automaattiset kaistavahdit eivät pysty tulkitsemaan kaikkien teiden kaistamerkintöjä. Liikennemerkkien tunnistustoimintoa ei käytetä, koska tunnistustulos on epävarma, Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä kertoo.

Karri Rantasila VTT:tä arvioi, että tekniikan kehittämisessä ei aina välttämättä ole taloudellisesti järkeä.

– On teknologioita, jotka pystyisivät varmasti kuopat tunnistamaan, mutta pitää myös miettiä, mitä siihen autoon pystytään kustannustehokkaasti laittamaan.

Tiehen ei tarvitse upottaa teknologiaa

Tulevaisuuden autojen on aluksi tarkoitus pystyä lukemaan liikennemerkkejä ja tulkitsemaan tiemerkintöjä.

Auto voisi havaita esteet kameralla ja lämpimät kohteet lämpösäteilyn erottavilla infrapunavaloilla. 

– Alun perin keskusteltiin siitä, pitääkö tiehen rakentaa antureita ja piuhoja, jotka tunnistavat auton liikkeen, mutta sitä ei tarvitse enää nykyisen teknologian kanssa tehdä, Rahja Tieyhdistyksestä kertoo.

Äly on vielä viestintää

Lähitulevaisuuden älyliikenne ei vielä sisällä suunnitelmia itseohjautuvista automaattisesti letkoissa ajavista autoista.

Nyt säästöjä pyritään luomaan teknologian ja paikannuksen avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön Marko Forsblom kertoo:

– On kyse älykkäistä tietopalveluista, navigointipalveluista ja erilaisista infopalveluista. Esimerkiksi navigointipalvelu toimii varsin hyvin - oli sitten kyse vähäliikenteisestä tai vilkkaasta tiestä.

Mitä ruuhkat maksavat?

Tieyhdistys pitää liikennemäärien järkeistämistä hyvänä, mutta hyödyt tiestölle ovat vähäisiä.

– Tieverkoston häntäpäässä olevan yksityistien kohdalla ei ole mitään eroa, kulkeeko tiellä 50 vai 20 autoa. Sillä ei ole vaikutusta tien vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin. Muutaman tuhannen auton heitto päivittäin päätiellä ei sekään vaikuta merkittävästi, koska liikenteen ohella teitä kuluttaa sää.

Liikenne- ja viestintäministeriön Marko Forsblomin mukaan silloin, kun ihmiset ovat tietoisia ruuhkista, he pyrkivät joko välttämään niitä tai hakemaan uusia reittejä.

 – Voi olla, että jossain hyvissä tapauksissa sen sijaan, että rakennetaan yksi uusi kaista, laitetaan siihen kuluvat miljoonat olemassa olevan tieverkon kunnossapitoon.

– Teiden kunnon rapautumista ei varmasti voida älyliikenteen keinoin kokonaan pysäyttää. Älyliikenne käyttää ihan yhtä lailla tiestöä, VTT:n Karri Rantasila muistuttaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.