Amerikankampamaneettia Itämerellä runsaasti

Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Aranda on löytänyt kampamaneetteja Suomenlahdelta Porvoon tasolta saakka. Amerikankampamaneetti on jo aiheuttanut merkittäviä ekologisia muutoksia Mustallamerellä ja Kaspianmerellä.

Kalastoa uhkaava amerikankampamaneetti on levinnyt räjähdysmäisesti pohjoisella Itämerellä, jossa kampamaneettien määrä on lyhyessä ajassa moninkertaistunut.

Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Aranda on löytänyt kampamaneetteja Suomenlahdelta jo Porvoon tasolta saakka. Ahvenanmerellä ja Selkämerellä laji on runsastunut. Tutkimusalus Aranda palasi tänäaamuna kahden viikon seurantamatkalta Helsinkiin.

Merentutkimuslaitoksen mukaan vielä on vaikea varmuudella ennustaa, millaisia vaikutuksia amerikankampamaneetilla Itämeressä tulee olemaan. Laji näyttää kuitenkin tulleen Suomen vesille jäädäkseen, joskaan näiden hyytelömäisten maneettien määrä ei ole vielä hälyttävä. Erikoistutkija Maiju Lehtiniemi arvioi, että amerikankampamaneettien määrän pitäisi kaksin- tai kolminkertaistua, jotta se olisi uhka silakka- tai kilohailiparvien ravinnolle. Molempien pääravintoa on äyriäisplankton.

Aranda kartoitti eniten kampamaneetteja, eli alle 700 yksilöä neliömetrillä, Ahvenanmereltä ja toiseksi eniten, eli alle 500 neliömetrillä, läheltä Merenkurkkua ja Hankoniemen edustalta. Itään mentäessä määrät vähenivät, mutta Porvoonkin merialueella kampamaneetin yksilöitä löytyi vielä alle 100 neliömetrillä. Merentutkimusalus Aranda kartoittaa amerikankampamaneettien esiintymistä myös jatkossa, talvisilla seurantamatkoillaan Itämerellä.

Tutkimusmatkan johtaja, erikoistutkija Juha Flinkman sanoo amerikankampamaneettien tulleen Suomeen laivojen painolastitankkeista pumpatun veden mukana. Se lisääntyy täällä varsinkin leviämiskeskuksessaan Ahvenanmerellä suolaisen veden harppauskerroksessa, noin 80-110 metrin syvyydessä.

Tutkimusmatka osoitti, että amerikankampamaneetti pystyy Itämeressä lisääntymään kylmemmässä vedessä kuin aiemmin on havaittu. Se ei myöskään hakeudu pintakerrokseen tai aivan rannikkovesiin, vaan näyttää viihtyvän harppauskerroksessa ja sen alla, missä vesi on suolaisempaa.

Suomessa lajilla ei ole luontaisia vihollisia, kuten petomaneetteja, ja laji on pienikokoisempi kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Mustallamerellä.

Amerikankampamaneetti on jo aiheuttanut merkittäviä ekologisia muutoksia Mustallamerellä ja Kaspianmerellä. Esimerkiksi Mustallamerellä kalakannat romahtivat amerikankampamaneetin leviämisen, mutta myös liikakalastuksen jälkeen.

Tämä Pohjois-Amerikan itärannikolta kotoisin oleva laji (Mnemiopsis leidyi) havaittiin ensimmäisen kerran loppusyksyllä 2006 eteläisellä Itämerellä. Sen jälkeen tulokaslaji on nopeasti levinnyt pohjoiselle Itämerelle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.