Antola vaatii Suomea muuttamaan EU-linjaansa

Suomen on muutettava EU-politiikkaansa unionin laajentuessa. Nykyinen politiikka perustuu unionin tiivistymiseen, mutta nyt näkyvissä on hajautumista ja sen takia Suomenkin on tarkistettava linjaansa, sanoo Turun yliopiston Jean Monnet -keskuksen johtaja Esko Antola.

Turun yliopiston Jean Monnet -keskuksen johtaja Esko Antola katsoo, että Suomen on muutettava EU-politiikkansa linjauksia unionin eriytymiskehityksen vuoksi. Antolan mukaan EU:n laajentuminen uusilla jäsenmailla johtaa siihen, että unionin tiivistymisen sijasta tapahtuukin enemmän hajautumista ja syntyy uusia kiistoja.

-Lähivuosina unioni ei tiivisty vaan eriytyy eri tahtia eteneviin maaryhmiin. Suomen linja on luotu tiivistyvää unionia varten, nyt sopeudutaan eriytyvään unioniin, Antola kirjoittaa Turun Sanomissa.

Laajeneminen on Antolan mukaan unionille suurempi haaste kuin poliittisista korrektisuussyistä halutaan tunnustaa. Tämän vuoksi myös Suomi tarvitsee Antolan mielestä Eurooppa-politiikan perusteellisen uudelleenarvioinnin. Antola katsoo, että uudet jäsenmaat ovat kyvyttömiä ja haluttomia ottamaan samat velvoitteet kuin muilla. Niiden mukaantulo halvaannuttaa EU:n päätöksentekoa vuosiksi, kunnes ne ovat sopeutuneet sen toimintakulttuuriin. Suomen painopisteenä tulisikin olla Emu-maailman sääntöjen noudattamisen vaaliminen ja Emu-maailman sääntöjen tehostaminen, jotta myös suuret jäsenmaat saataisiin niitä noudattamaan.

Suomen kannattaa tyytyä sovittuihin paketteihin


Suomen neuvottelustrategian lähtökohtana tulisi Antolan mukaan olla yhteistyö samanmielisten maiden kanssa ja se, ettei perustuslakiluonnoksen suuria perusratkaisuja kannata lähteä purkamaan. Koska pienen maan on vaikea muuttaa asioita, joista vallitsee laaja yhteisymmärrys, Suomen ei kannata esimerkiksi puolustuspolitiikassa tuhlata ruutia ytimien estämiseen, vaan pyrkiä muokkaamaan niitä koskevat säännöt ja toimintaperiaatteet niin, että kaikkien jäsenmaiden edut tulevat huomioiduksi.

-Pienen maan etu neuvotteluprosessissa on, että niin kauan kun sen tavoitteet pysyvät laajan yhteisymmärryksen raamien puitteissa, sen ehdotukset voivat menestyä. Antolan mielestä on vaikea ymmärtää niitä ehdotuksia, jotka haluaisivat Suomen liittoutuvan suurten maiden kanssa asiakohtaisesti. Sen sijaan tulisi kehittää samanmielisten pienten maiden yhteistyötä.

Hallitusten välisiin neuvotteluihin tulisi asettaa kolme suurta tavoitetta: unionin toimintakyvyn varmistaminen, toimiva ja sitova perustuslaki sekä jäsenmaiden tasavertainen kohtelu. Unionin toimivuus vaatii hyväksymään vaikeitakin ratkaisuja, kuten esimerkiksi Eurooppa-neuvoston määräaikaisen henkilöpuheenjohtajuuden eli presidentin. Tämä on Antolan mukaan hyväksyttävissä, jos nimitysprosessi on avoin ja kohtelee kaikkien jäsenmaiden ehdokkaita tasavertaisesti.

Puheenjohtajuuteen tulee myös kytkeä poliittisen vastuullisuuden järjestelmä. Antolan mielestä on myös syytä pohtia, onko jäsenmäärältään suppean komission tehokkuuden varmistaminen pienen maan kannalta tärkeämpää kuin se, että Suomella olisi aina oma komissaari.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.