Apple-fanin pitäisi jaksaa lukea Harry Potter -kirjan verran käyttöehtoja – Asianajaja: "Näin ei tarvitsisi olla"

Sopimusteksteissä ei asianajaja Johanna Rantasen mukaan halutakaan palvella ihmistä, vaan lakimiehet kirjoittavat niitä toisiaan ja tuomioistuinta varten. 

Tekstit voisi kirjoittaa myös ilman ammattijargonia, paremmin ja tiiviimmin. Ymmärtämistä voitaisiin helpottaa esimerkiksi grafiikoilla ja sovelluksilla.

– On hassua, että meillä on tällainen kokonainen ala, joka on täysin manuaalinen ja joka tekee tuotteensa ainoastaan muille ammattilaisille. Etenkin, kun ottaa huomioon sopimusten yhteiskunnallisen ja liiketaloudellisen merkityksen.

Sopimusten laatimiseen pitäisi Rantasen mukaan ottaa juristien lisäksi muitakin ammattiryhmiä, kuten ohjelmoijia ja viestinnän asiantuntijoita.

Johanna Rantanen

29-vuotias Rantanen on ollut asianajomaailmassa vuodesta 2012. Vuosi sitten hän perusti asianajotoimisto Dottirin viiden muun liikejuristin kanssa.

Kuluttaisitko vuosilomasi sopimusteksteihin?

Synkin sopimustekstien viidakko on Yhdysvalloissa.

Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan tietosuojaselosteiden lukemiseen kuluisi keskivertoihmisellä vuodesta 30 työpäivää.

– Tilanne on varmaankin vielä pahempi nyt, arvioi Rantanen, jonka mukaan suomalaisetkin lakimiehet ovat alkaneet paikoin jopa jäljitellä Yhdysvaltojen käytäntöjä.

Tuoreen selvityksen mukaan Apple-fanin olisi kahlattava läpi jopa 100 000 sanaa sopimustekstiä ennen laitteiden käyttöönottoa. Luku-urakka on pidempi kuin ensimmäinen Harry Potter -kirja tai J.R.R. Tolkienin Hobitti. 

Sopimuksia kirjoitetaan ammattikielellä tulevia oikeudenkäyntejä ajatellen ja yritysten vastuita vältellen. Kuluttajan tehtävä on klikata "Kyllä, olen ymmärtänyt", vaikka ei olisi lukenut sanaakaan.

"Oikeusjärjestelmän pitäisi palvella ihmistä, ei toisin päin"

Tilanteeseen on alettu lakimiestenkin keskuudessa herätä. Piilaaksossa sijaitsevassa maineikkaassa Stanfordin yliopistossa puuhataan pölyttyneen lakialan mittapuulla mullistavien asioiden parissa.

Oikeudellisen muotoilun pioneeri, Stanfordin Legal Design Labin vetäjä Margaret Hagan kävi hiljattain kertomassa työstään Helsingin yliopistolla järjestetyssä Legal Design Summitissa.

– Oikeusjärjestelmän pitäisi suojata kansalaisia. Mutta nyt järjestelmä on niin monimutkainen, ettei se toimi. Lain pitäisi palvella ihmisiä, mutta tällä hetkellä ihmiset palvelevat sitä, Hagan kertaa legal design -ajattelun peruslähtökohtia MTV:n haastattelussa.

– Sopimukset ovat vitsi. Ne pitävät kuluttajan pimennossa.

Hagan on työskennellyt Stanfordin Legal Design Labissa kuutisen vuotta. Viimeisen kahden vuoden aikana työ on alkanut tuottaa tulosta: monet tuomarit ja asianajotoimistojen johtajat ympäri maailmaa ovat alkaneet omaksua myös uudenlaista ajattelua.

– Mitä ihmiset haluavat ja miten tehdä sopimuksista käyttäjäystävällisiä, Hagan summaa.

Juridiikka ei ole mikään saareke

Suomessa ja Euroopassa oikeusjärjestelmä on selvästi Yhdysvaltoja enemmän kuluttajan puolella. Kuluttajaviranomaiset voivat puuttua asiaan, jos yritykset pyrkivät hivuttamaan kohtuuttomia ehtoja kiemuraisiin sopimuksiinsa.

Teksti on kuitenkin meilläkin vaikeaselkoista. Rantasen mielestä lakiala on samanlaisessa tilanteessa kuin insinöörit olivat ohjelmistojensa kanssa vielä muutama vuosikymmen sitten.

– Ensimmäiset olivat todella vaikeakäyttöisiä. Väitän, ettei juridiikka ole mikään erillinen saareke muusta maailmasta, vaan juristien pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä sopimuksissa muiden ammattiryhmien kanssa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.