Areva-ryhmittymä saa jatkaa uraanitutkimuksia

Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä valtauslupa antaa oikeuden tarkempiin tutkimuksiin, mutta ei oikeuta koelouhintaan tai koerikastukseen. Areva-ryhmittymä hakee lupaa myös tutkiakseen tarkemmin Nummi-Pusulan ja Someron alueilla Uudellamaalla sijaitsevaa uraaniesiintymää.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan päätös myöntää valtauslupa uraanitutkimusten tekoon Pohjois-Karjalassa antaa joitakin suuntaviivoja tulevien valtaushakemusten käsittelylle, vaikka yhtäläisyysmerkkejä eri hakemusten välille ei voi vetää.

KTM myönsi tänään ranskalaiselle Areva-ryhmittymälle valtausluvan tarkempien uraanitutkimusten tekoon Enossa ja Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Pekkarisen mukaan Enon ja Kontiolahden päätös tarkoittaa sitä, ettei kaava- ja pohjavesialueille myönnetä valtauslupia. KTM rajasi päätöksessään Enon kunnassa sijaitsevan yleiskaava-alueen ja vedenottamon valtausalueen ulkopuolelle.

KTM ei myöskään salli Areva-ryhmittymälle koelouhintaa ja -rikastusta valtausalueella, vaan niihin on haettava erikseen lupa. Tätä niin sanottua täydennettyä hakemusmenettelyä Pekkarinen piti uutena ja periaatteellisesti merkittävänä ehtona.

Hänen mukaansa ei tule kysymykseenkään, että jonkun talonomistajan ikkunan alle tullaan valtauksen jälkeen noin vain harjoittamaan koelouhintaa tai jopa pienimuotoista uraanin rikastamista. Se ei ole nykyaikaa, hän puuskahti.

KTM lupasi käydä läpi hyvin tarkkaan Uudenmaan taajaan asutut alueet, kun Areva-ryhmittymän tuoretta valtaushakemusta käsitellään.

Erityisluonne vaikutti ehtoihin

Uraanivaltaukset ovat erittäin kiisteltyjä. Muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace tuomitsivat tänään KTM:n päätöksen jyrkästi.

Pekkarinen korosti, että sekä Enon että Kontiolahden kunnanvaltuustot tukevat valtaushakemusta. Kansanvalta jäsentyy kuntien kautta, hän perusteli valtaushakemuksen hyväksymistä.

Hän myönsi, että uraanin erityisluonne vaikutti päätöksen ehtoihin. Uraanin etsiminen vaatii tavanomaistakin läpinäkyvämpää päätöksentekoa, hän arvioi.

Johtaako Pohjois-Karjalan valtaus kaivoksen avaamiseen vai ei, on vielä monen mutkan takana. Teollisuusneuvos Alpo Kuparinen KTM:stä huomautti, että alan parhaiden asiantuntijoiden mielestä tarpeeksi hyvien uraaniesiintymien löytymiseen Suomesta on vain heikot mahdollisuudet.

Lupa uraanitutkintaan myös Uudellamaalla

-

Areva-ryhmittymä jätti tänään kauppa- ja teollisuusministeriölle myös valtaushakemuksen tutkiakseen tarkemmin Nummi-Pusulan ja Someron alueilla Uudellamaalla sijaitsevaa uraaniesiintymää. Yhtiö oli selvittänyt jatkotutkinnan mahdollisuuksia myös Kiikalassa ja Suomusjärvellä, mutta ne eivät osoittautuneet riittävän kiinnostaviksi.

Suomen AREVAn toimitusjohtaja Osmo Kaipainen toivoo uusien valtauslupien ratkeavan vuoden kuluessa. Lupia haetaan kolmelle alueelle, joiden pinta-ala on yhteensä lähes 50 neliökilometriä. Alustavia tutkimuksia tehtiin 162 neliökilometrillä, joten tutkittava alue on supistunut alle kolmasosaan. Haettavalla tutkimusalueella on satakunta taloa, joista noin puolet on pysyvästi asuinkäytössä.

Kaipainen muistutti tiedotustilaisuudessa Nummi-Pusulassa, että uraanikaivoksen avaaminen on vielä vuosien päässä eikä välttämättä toteudu koskaan, vaikka se yhtiön tavoitteena onkin.

- Jos kaikki käy, kuten toivomme, vuoden kuluessa saamme luvan tutkia. Sen jälkeen aloitamme kahdesta kolmeen kenttätyökautta sulan maan aikana, hän selvitti tiedotustilaisuudessa.

Kaipaisen mukaan tutkimuksiin mahdollista kaivosta varten menee sen jälkeen 10-15 vuotta. Itse kaivoksen perustamiseen tarvitaan suunnilleen saman verran. Etsinnän edistyessä tutkittava alue myös tarkentuu.

Maanpintatutkimusten ja koekairauksien lisäksi tutkimusmenetelminä ovat uraaninetsinnässä muun muassa lentomittaukset sekä maaperän ja veden analyysit.

Nummi-Pusulassa ja Somerolla kansanliike kaivosta vastaan

Kaivoshanketta vastustava kansanliike piti tänään mielenosoituksen ja oman tiedotustilaisuuden Nummi-Pusulassa Leppäkorven työväentalolla välittömästi Areva-ryhmittymän tiedotustilaisuuden jälkeen. Tunteet kävivät hetkittäin kuumina, kun työväentalon tiloihin oli puristautunut molempien osapuolten väkeä.

Vastustajat ovat huolissaan muun muassa uraanikaivoksen vaikutuksista alueen ympäristöön ja pohjavesiin sekä uraanin erottelussa käytettävistä myrkyllisistä kemikaaleista.

- Ympäristön ja ihmisten terveys ja tähän liittyvät riskit ovat täysin unohtuneet tässä julkisessa keskustelussa, jossa puhutaan ainoastaan työllisyysvaikutuksista ja muista myönteisistä asioista. Uraanikaivostoiminta on maailman saastuttavin kaivostoiminnan muoto. On runsaasti todisteita siitä, kuinka nimenomaan pohjavedet saastuvat, kommentoi Ari Lahti, jolla on mökki Nummi-Pusulassa.

Tilaisuuteen toi tervehdyksensä myös kansanedustaja Heidi Hautala,joka olisi halunnut osallistua myös Areva-ryhmittymän tilaisuuteen. Hautalan mukaan häntä ei kuitenkaan päästetty paikalle sillä perusteella, että tiedotustilaisuus oli tarkoitettu vain medialle.

- Olen saanut sen verran hyvän kotikasvatuksen, että en viitsinyt omin luvin tunkeutua heidän tilaisuuteensa, Hautala vitsaili.

Hautala kertoi omana näkemyksenään, että nykyinen kaivoslaki on vanhentunut. Lisäksi luonnonsuojelulain pitäisi Hautalan mielestä olla ikään kuin sisään kirjoitettuna kaivoslakiin.

- Johtopäätös on se, että nykyinen kaivoslaki ei anna kauppa- ja teollisuusministeriölle riittäviä perusteita evätä valtauslupia.

Hautala kertoi kuitenkin, että kansanliikkeen tavoitteilla on eduskunnassa laajaa kannatusta yli puoluerajojen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.