Arkkipiispa: Kirkolla vastuuta sekä muuttotappio- että muuttovoittoalueilla

Arkkipiispa Jukka Paarma on huolissaan muuttoliikkeen vaikutuksista sekä muuttotappioalueilla että muuttovoittoalueilla.

-Kirkon työn sekä hengellinen että diakoninen tarve näyttäytyy suurimpana tyhjenevän Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäisimmillä seuduilla mutta myös suurimpien asutuskeskusten liepeillä uusilla asuntoalueilla, joissa juuriltaan irti reväistyjen ihmisten on etsittävä oma uusi kasvualustansa ilman lähiyhteisön tukea, Paarma sanoi kirkon muuttoliikesymposiumissa Espoossa.

Kasvavilla alueilla taas palveluita ei ehditä lisätä samaa tahtia kuin väkeä on tulossa. Paarman mukaan etenkin kasvualueilla ihmiset kaipaavat henkistä ja hengellistä tukea, sillä henkilökohtainen elämänmuutos saattaa olla kova paikka.

Lisää puuhaa aikuisille

Myös valtio ja kunnat toivottivat kirkon apuun muuttoliikkeen seurausten hallintaan.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toivoi, että seurakunnat tarjoaisivat muuttajille heti omaa verkostoaan, jonka kautta voi päästä sisälle uuden asuinpaikan elämään. Hän toivoi kirkolta myös enemmän aikuisille suunnattuja palveluita. -Seurakunta tarjoaa hyviä palveluita lapsille ja nuorille sekä vanhuksille, mutta ei juuri aikuisväestölle, jolla kuitenkin on suurta tarvetta pohdiskella elämän arvoja, Kietäväinen kuvaili tilannetta.

Kietäväinen ehdotti seurakunnille esimerkiksi uudenlaisten keskustelupiirien kokoamista. Käytännön yhteistyötä kuntien ja seurakuntien välille Kietäväinen toivoi esimerkiksi rakennuskannan ja puistojen hoidossa. Myös isoja investointeja voitaisiin tehdä enemmän yhdessä.

Työministeri Tarja Filatov (sd.) toivotti seurakunnat mukaan kuntien ja niiden osien kehittämishankkeisiin. Hänenkin mukaansa kirkkoa tarvitaan sekä siellä, missä väki vanhenee, että siellä, missä se lisääntyy.

Myös rahoitus turvattava

Paarma muistutti, että jos kirkon odotetaan kantavan vastuuta muuttoliikkeen seurauksista, myös sen rahoitus on turvattava. -Tulevissa neuvotteluissa kirkon yhteisövero-osuuden tai valtionavustuksen tulevaisuudesta on kyse myös siitä, kykeneekö kirkko ylläpitämään toivoa siellä, missä muuten toivottomuus hiipii uhkaavan lähellä, Paarma tähdensi.

Kirkon osuus yhteisöverosta on hallituksen budjettiesityksen mukaan ensi vuonna 1,7 prosenttia eli suhteellisesti sama kuin tänä vuonna. Muut tulonsa seurakunnat saavat kirkollisverosta, jonka tuotto pienenee hiukan, jos valtio nostaa ansiotulovähennyksen enimmäisrajaa.

Kirkon sisällä muuttoliikkeeseen on vastattu tasaamalla tuloja seurakuntien välillä. Rikkaimmat seurakunnat ovat maksaneet kirkon keskusrahastoon osuuksia, joista on jaettu haja-asutusalueiden seurakunnille toiminta- ja investointirahoja.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta käsittelee seurakuntien taloutta kokouksessaan Vaasassa huomenna.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.