Asiantuntija: Hallitusohjelmalla ei pelasteta Suomen taloutta

Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju sanoo olevansa kohtuullisen tyytyväinen eilen julkistettuun minihallitusohjelmaan, mutta Suomen taloutta sillä ei saada hänen mukaansa kohenemaan.

- Ei niin, että se ratkaisisi Suomen talouden nousun. Suomen talouden nousu ratkeaa viennin vedolla ja nyt sitten nähtäväksi jää, onko Suomella kilpailukykyä, kun maailmalta on kerta parempia uutisia tulossa, Kangasharju sanoo.

Erityisesti hallitusohjelman pitkän aikavälin linjaukset ovat Kangasharjun mukaan hyväksi Suomen taloudelle.

- Olen kohtuullisen tyytyväinen tähän koko pakettiin sen takia, että tämä elvytyspuoli on niin pientä, että kehykset eivät mene rikki ja pääpaino koko tällä hallitusohjelmalla on pitkässä aikavälissä. Me tarvitsemme nimenomaan tähän taloustilanteeseen pitkän aikavälin päätöksiä, Kangasharju toteaa.

Samoilla linjoilla on myös OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Hän on tyytyväinen siihen, että minihallitusohjelma oli linjassa aiemman hallituksen päätöksiin.

- Hyvin tärkeää tässä oli se, että pidetään se aikaisempi linja ja sitoudutaan viemään näitä toimenpiteitä eteenpäin. Se, että siellä on saatu hieman kevennystä verotukseen myöhemmälle ajalle, on sinällään myönteinen asia. Mutta jos ajatellaan tätä lähintä vuotta, niin ne toimenpiteet sen aikana eivät kuitenkaan kovin suuria ole. Kauempana tulevaisuudessa tulee sitten moni tekijä vaikuttamaan näihin asioihin.

Veronkevennykset symbolisia

Heiskasen ja Kangasharjun mukaan minihallitusohjelmassa päätetyt veronkevennykset ovat lähinnä symbolisia.

- Kansantaloudellisesti, jos ajattelee näitä kuluttajille suunnattuja veronkevennyksiä, niin siinä puhutaan ehkä parista prosentin kymmenesosasta käytettävissä oleviin tuloihin lisää. Eli se ei ole kovin merkityksellinen asia ison kuvan kannalta, mutta toki se tukee kehitystä ja kohentaa luottamusta tulevaisuuteen, mikä on tärkeää, Heiskanen sanoo.

- Niiden kokoluokka on hyvin pieni. Ne ovat enemmänkin tällaisia uskoa antavia, symbolisia ja fiilistä parantavia, Kangasharju kommentoi.

Kangasharju kiittelee erityisesti päätöstä, jonka mukaan Kataisen hallituksen sopima inflaatiotarkistuksen tekemättä jättäminen lykätään pienituloisilla ensi vuodelta vuodelle 2016.

- Nämä toimet, jotka estävät verojen kiristymisen pienituloisilta, ne olivat hyviä ja ne ovat myös aidointa suhdanne- ja elvytyspolitiikkaa koko paketissa, Kangasharju kehuu.

Oppositio kritisoi päätöksiä

Monet oppositiopoliitikot taas ovat kritisoineet minihallitusohjelmaa.

- Se mikä tässä eniten huolettaa, on tietenkin tämä velkaantumisen kääntäminen. Nyt avoimesti tunnustettiin, että velkaantuminen taittuu vasta vuonna 2018. Ja kun aikaisemmin on luvattu, että se on tämän hallituskauden aikana, niin tämä on selkeästi sellainen luovutus, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoo.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mielestä minihallitusohjelma todellakin oli mini.

- Kyllä se valitettavasti aika miniksi jäi verrattuna näihin Suomen talousongelmiin. Ei valitettavasti hallitukselta löydy lääkkeitä kasvun käynnistämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Vähän jäi villoja käteen.

Tiilikainen kritisoi myös sitä, että neuvotteluissa päätettiin jo tulevan hallituksen asioista.

- Hallitus päätti sujuvasti tulevan eduskunnan ja hallituksen asiat. Eli nämä elvytysrahat ajoittuvat kyllä ihan sujuvasti Stubbin hallituksen jälkeiseen aikaan. Siinä mielessä aika uhkarohkeaa päätöksentekoa.

 

 

 

 

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.