Asiantuntija moittii lääkäreitä borrelioosin vähättelemisestä

Terveystieteen tohtori Soile Juvonen arvostelee jyrkin sanoin lääkärikuntaa punkkien levittämän borrelioosin vähättelemisestä. Juvosen mukaan valtaosa lääkäreistä ei esimerkiksi ole tutustunut vaarallista bakteeritartuntaa käsitteleviin tuoreimpiin tutkimuksiin.

- Lääkäreiden vähättely asian suhteen on todellakin ongelma, joka johtuu ainakin osin tietämättömyydestä. Moni lääkäri tekee diagnooseja ja hoitopäätöksiä "mutu-tuntumalta" ja potilaalle kerrotaan borreliabakteerista yleistiedon, eikä uusimpien tutkimusten pohjalta, hämmästelee Juvonen.

Juvonen korostaa, että kaikki tuoreimmat tutkimukset borreliabakteerista osoittavat kiistattomasti, ettei sen hävittäminen elimistöstä suinkaan ole niin yksinkertaista, kuin mitä moni antaa ymmärtää. Esimerkiksi yleinen mielikuva siitä, että muutaman viikon antibioottikuuri tehoaa bakteeriin, ei pidä paikkaansa.

- Monissa tapauksissa bakteeri on piiloutunut elimistöön, jolloin tartunta ei näy testeissä. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että testattavalla ei olisi borrelioosia. Kyseessä on erittäin selviytymiskykyinen bakteeri, jolla on useita tehokkaita puolustusmekanismeja. Se pystyy elimistöön piiloutumalla ja muuntumalla väistämään sekä antibioottihoitoja että elimistön omaa immuunipuolustusta.

Juvonen pitää merkittävänä ongelmana nimenomaan sitä, että lääkärikunta tuntuu suhtautuvan aivan liian luottavaisesti borrelioositesteihin. Useat tutkimukset laskevat testien luotettavuuden olevan 20 - 80 prosentin luokkaa.

- Vähän aikaa sitten oli tapaus, jossa 3-vuotiaalla lapsella epäiltiin borrelioosia. Suomessa tehty testi antoi negatiivisen tuloksen. Lääkärit totesivat vanhemmille, ettei kyseessä ole missään nimessä borrelioosi, vaikka lapsella oli useita tartuntaan selvästi viittaavia oireita. Huolestuneet vanhemmat päättivät viedä lapsensa Saksaan borrelioosiklinikalle, missä tehdyt testit osoittautuivatkin positiivisiksi ja hoito voitiin viimein aloittaa. Tällaisia tapauksia on ikävä kyllä ollut lukuisia, asiantuntija harmittelee.

Juvosen mukaan borrelioosin oireiden diagnosoimiseen liittyy myös paljon väärinkäsityksiä. Tartuntaa epäilevät etsivät iholta usein rengasmaista ihottumaa, joka on perinteisesti yhdistetty borrelioositartuntaan.

- Silloin tehdään paha virhe. Punoitus voi olla aivan minkä tyyppistä tahansa. Tutkimukset osoittavat selvästi, että mikä tahansa punotus, joka alkaa laajentua, on osoitus siitä, että bakteeri leviää ihossa. Silloin ei edes tarvita mitään testejä, punoitus riittää osoitukseksi siitä, että tartunta on saatu.

Bakteeria löydetty spermasta ja äidinmaidosta

Juvonen painottaa, että borrelioosi on vakava tartunta, joka aiheuttaa paljon kuolemantapauksia. Lisäksi on raportoitu tapauksista, joissa bakteeri on välittynyt äidistä lapseen raskauden aikana.

- Borrelioosibakteeria on löydetty jopa siemennesteestä, äidinmaidosta, istukasta ja kyyneleistä, Juvonen huomauttaa.

Elimistöön piiloutunut borreliabakteeri voi se aiheuttaa vakavia oireita vasta vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua. Punkin pureman saanut henkilö voi olla täysin terve ja oireeton punkin pureman jälkeen. Kun henkilö kärsii myöhemmässä iässä esimerkiksi vakavista neurologisista ongelmista tai reumasta, ei sairauksia osata yhdistää vuosien takaiseen punkin puremaan.

Viime aikoina borrelioosi on yhdistetty myös muun muassa Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin sekä MS-tautiin. Monista edellä mainituista sairauksista kärsivistä potilaista on löydetty borreliabakteeri vasta vuosien jälkeen.

- Vielä ei aivan tarkkaan tiedetä, onko sairaus yksinomaan borreliabakteerin vai useiden mikrobien aiheuttama, kertoo Juvonen.

Myös paarmat ja muut hyönteiset levittävät tartuntaa

Borrelioosi on yleistynyt Suomessa ja koko maailmassa selvästi viime vuosina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan borrelioosiin sairastui viime vuonna 1500 ihmistä, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi vuonna 1995 sairastuneita oli vain 350.

Punkin puremasta voi tulla borrelioosi.

- Ympäri maailmaa tulee jatkuvasti viestejä borrelioosin yleistymisestä. Raportoitujen tapausten määrä on huimassa nousussa puhumattakaan niistä tapauksista, jotka jäävät kokonaan raportoimatta, Juvonen toteaa.

Osa asiantuntijoista on arvioinut, että ilmaston lämpeneminen olisi lisännyt punkkien määrää. Punkit tunnetaan borreliabakteerin yleisimpinä levittäjinä, mutta Juvosen mukaan bakteeri leviää muidenkin verta imevien hyönteisten mukana.

- Bakteeria on havaittu paarmoissa, kirpuissa ja täissä. Lisäksi muutama prosentti hyttysistä kantaa borreliaosibakteeria, sanoo Juvonen.

Borrelioosi tunnettiin Suomessa vielä kymmenisen vuotta sitten lähinnä rannikkoalueiden tautina, jota esiintyi Turun ja Helsingin saaristossa. Tällä hetkellä sekä punkkeja että borrelioosia löytyy kaikkialta Suomesta.

- Itä-Suomesta tulee runsaasti potilasyhteydenottoja, sillä Venäjällä borrelioosia esiintyy paljon.

Katso Jukka Painilaisen raportti Turusta

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.