Asiantuntija: Näin Comp Air 8:n kaltainen kone saa ilmailuluvan

Ilmailuliiton Moottorilentotoimikunnan puheenjohtajan Antti Kääriäisen arvion mukaan Suomessa valmistuu vuodessa yksi osin itse rakennettu lentokone. Yleensä kyse on 1–4-paikkaisista koneista, joiden rakentajina on sekä yksityisiä rakentajia että kerhoja.

Sunnuntaina sattunut Jämijärven tragedia on kirvoittanut keskustelua harrasteilmailun turvallisuudesta Suomessa.

Suomen suurin harrastajien rakentama kone, Comp Air 8 syöksyi yllättäen maahan sillä seurauksella, että sen kyydissä olleista 11 ihmisestä kahdeksan kuoli.

Onnettomuustutkinta on vielä kesken, mutta kysymyksiä on jo esitetty muun muassa siitä, miten turvallisia osin itse rakennetut koneet ovat.

Kääriäinen sanoo, että koneen turvallisuutta eivät määritä pelkästään tekniset seikat. Esimerkiksi koneen operointi on isossa osassa.

– Tekniset asiat ovat olleet ilmailun alkuajoista asti aika pienessä roolissa. Ilmailun pioneerit maksoivat jo 1900-luvun alussa harrastuksestaan sen kovimman hinnan, hän pohtii.

Pitkä projekti

Onnettomuuskone Comp Air 8 oli niin sanottu harrasterakenteinen experimental-kone.

– Yleensä harrasterakenteisiin koneisiin liittyy 51 prosentin sääntö. Eli vähintään 51 prosenttia koneesta on rakennettava itse, Kääriäinen kertoo.

Osa koneesta tuli vuonna 2005 USA:sta Suomeen, jossa se rakennettiin laskuvarjohyppääjille mahdollisimman sopivaksi. Kääriäinen ei tiedä, millaisena kone tuli aikanaan Yhdysvalloista.

Suomessa koneen rakentamiseen meni 9 000 tuntia ennen kuin se valmistui vuonna 2008.

Harrasterakenteisten koneiden saaminen ilmailukuntoon on pitkä prosessi.

– Ensin haetaan viranomaiselta rakennuslupa. Kun rakentaminen alkaa, sitä valvotaan ammattilaisten toimesta. Kun kone on valmis, se katsastetaan ja sille haetaan lupa koelentoja varten, Kääriäinen valottaa.

Koelentojen tarkoituksena on selvittää koneen lento-ominaisuuksia ja mahdollista tarvetta muutoksiin. Koelentojen jälkeen kone katsastetaan uudelleen ennen kuin se saa luvan ilmailuun.

Kääriäisen mukaan Comp Air 8:n kaltaisen koneen tarkastuskatsastuksia tehdään valmistumisen jälkeen kolmen vuoden välein.

Ei hyppykäytössä USA:ssa

USA:ssa Comp Air 8 -koneita ei käytetä hyppäämiseen. Suomi ei ole kuitenkaan ainoa maa, jossa laskuvarjohyppääjät ovat suosineet kyseistä konetyyppiä.

– Konetyyppi on muuallakin maailmalla hyppykäytössä, ilmeisesti ainakin Brasiliassa. Käsittääkseni myös Eestissä ilmailukerho olisi puuhastellut sinne Comp Air 8 -turbiinikonetta, Kääriäinen toteaa.

Harrastelentäjänäkin toimiva Kääriäinen sanoo, että Jämijärven onnettomuus kosketti jokaista ilmailualan harrastajaa.

– Suomen ilmailun piirit ovat niin pienet. Jos ei nimestä, niin ihmiset tunnistaa yleensä kasvoista. 

– Omalla kohdalla se pistää aina miettimään. Kun riski realisoituu pahimmalla mahdollisella tavalla, jälki on rumaa.



Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.