Asiantuntija puolustaa viranomaisia: Adoptiolapsi tarvitsee suojelua

Adoptiovanhemmiksi haluavien valmiuksia prosessiin arvioidaan tarkkaan. Kansainväliseen adoptioon vaikuttaa paitsi Suomen myös lapsen lähtömaan lainsäädäntö. Kaikkea ei kuitenkaan voida arvioida mittatikulla.

– Perheen elämäntilanne, valmius vanhemmuuteen ja valmius erityistarpeisen lapsen vastaanottamiseen ovat asioita, joita arvioidaan, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiotoiminnan johtaja Irene Pärssinen-Hentula.

Arvioinnissa yritetään hänen mukaansa selvittää muun muassa keskustelemalla, miten vanhemmat ovat lapsen tulemiseen valmistautuneet.

– Se on keskustelemista ja sen arvioimista, millä tavoin he aikovat elämässään tehdä tilaa lapselle. Arviosta vastaa sosiaalityöntekijä, Pärssinen-Hentula sanoo.

Vanhempien toiveetkin vaikuttavat

Adoptiolapsen odotusajat vaihtelevat paljon. Kun hakemus lähetetään kohdemaahan, aikaa voi vierähtää Pärssinen-Hentulan mukaan vuodesta kuuteen vuoteen.

– Hyvin paljon vaikuttaa se, millaisella hakemuksella, lapsitoiveella ja omilla valmiuksilla hakijat ovat liikkeellä. Kohdemaissa on runsaudenpula hakemuksista. Esimerkiksi lapsettomat vanhemmat saattavat mennä etusijalle.

Lisäksi kohdemaassa voi vaikuttaa muun muassa vanhempien terveydentila.

– Jos hakijat vastaavat hyvin sitä mitä kohdemaassa tarvitaan, odotusajat ovat lyhyempiä.

Pärssinen-Hentulan mukaan on tyypillistä, että lapsen toivotaan olevan yleensä mahdollisimman nuori ja terve.

– Toive on hyvin luonnollinen, mutta täytyy muistaa että kansainväliseen adoptioon tulevat lapset ovat hyvin harvoin juuri sellaisia. Adoption tarpeessa on paljon useammin sellaisia lapsia, joilla on terveydellisiä pulmia.

Päätöksiä lapsen puolesta

Pärssinen-Hentula huomauttaa, että adoptioon tuleva lapsi on usein ehtinyt kokea paljon, ainakin biologisten vanhempiensa menetyksen.

– He tarvitsevat suojelua ja varmuuden siitä, että sijoitusperheessä heidän tulevaisuutensa on mahdollisimman hyvin turvattu.

– Kun ollaan tekemässä lasten puolesta päätöksiä, tulee olla varmuus siitä, että valinta on lapsen kannalta mahdollisimman hyvä ja turvallinen, hän jatkaa.

Pärssinen-Hentulan mukaan Suomen adoptiolaki on kansainväliseltä osuudeltaan vuodelta 1985. Uusi laki astuu voimaan ensi kesänä.

Pärssinen-Hentula kertoi adoptioprosessista tänään Radio Novalle.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.