Asiantuntijat näkevät selkeän muutokset – nuorilla matala kynnys hakeutua terapiaan

Nuoret ovat varttuneempaa väkeä parempia hakemaan apua mielenterveydenongelmiin. Samaan aikaan kuluttajatyyppinen käyttäytyminen terveydenhuollossa on kasvussa. Hoitoa halutaan nopeasti ja tehokkaasti.

Odotushuoneessa istuu lähinnä nuoria naisia kännykät tai naistenlehdet käsissään. Olemme Psykoterapiakeskus Vastaamon tiloissa Helsingin ydinkeskustassa.

– Tässä on tapahtunut selkeä murros viime aikoina. Suomessa nuoret ovat uskaltaneet hakea palvelua paljon varhaisemmassa vaiheessa. Häpeän tunne on poistunut mielenterveyspalveluista, kertoo toimitusjohtaja Ville Tapio.

Vastaamon eri toimipisteiden asiakkaista kuusikymmentä prosenttia on kahdenkymmenen ja neljänkymmenen ikävuoden välillä. Terapian yleinen käyttökynnyksen madaltuminen on lisännyt lyhytterapioiden määrää.

– Myös julkinen sektori on ottanut käyttöön lyhytterapiat. Meillekin tulee sairaanhoitopiireistä ja kaupungeista maksusitoumuksella ja palveluseteleillä kymmenen tai kahdenkymmenen kerran terapiajaksoille asiakkaita.

– Se on tosi hyvä juttu, koska tutkimukset osoittavat, että vaikuttavuuden kannalta on tärkeintä, että hoito saadaan käynnistymään neljän viikon sisällä, kun ongelma on syntynyt tai havaittu, Ville Tapio kertoo.

Apua halutaan heti

Myös HYKSin psykiatrinen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on huomannut, että nuorilla on selvästi parempi valmius puhua tunteisiin ja mielenterveyteen liittyvistä asioista.

– Nuoret käyttävät paljon sosiaalista mediaa ja erilaisia internetkanavia. Niissä käsitellään tunneasioita, mielenterveysasioita, ihmissuhdeasioita, rakkauden alkamis- ja päättämisasioita ja muita tällaisia aika vireästi, Stenberg luettelee.

– He ovat tottuneita käyttäjiä. He eivät näe siinä samanlaista kynnystä kuin varttuneemmat käyttäjät, joilla kynnys hakeutua mielenterveyspalveluihin on tosi kova.

Mielenterveystalo.fi on kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien yhdessä lanseeraama julkisen terveydenhuollon palvelu. Sivuston kävijämäärä on tuplaantunut vuosittain.

– Kävijämäärä alkaa pyöriä lähellä miljoonaa käyttäjää vuodessa. Nyt se on sellainen 900 000, josta nuoria on vuositasolla reilu 300 000.

Stenberg kertoo, että nykyään apua ei haluta jäädä odottamaan.

– Ylipäätänsä tällainen kuluttajatyyppinen käyttäytyminen terveydenhuollossa on kovassa kasvussa. Itsekin ajattelen, että jos minulla on hirveän kipeä selkä, että kävisin mieluummin kymmenen kertaa nopeasti fysioterapiassa ja saisin selän kuntoon. En ajattelisi, että ihan mahtava tilanne käydä kaksi vuotta fysioterapiassa. Ihmisten ajatus on, että pulmaan halutaan apua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Nopea apu nettiterapiasta

Jan-Henry Stenberg suosittelee myös ilmaista nettiterapiaa.

– Nettiterapia sopii nopean ja varhaisen vaiheen avun antamiseen ja saamiseen. Ne on tarkoitettu lieviin tai keskivaikeisiin masennuksiin tai ahdistushäiriöihin. Ajatus on, että hoito voidaan aloittaa hyvin nopeasti. Kuka tahansa lääkäri voi tehdä potilaasta lähetteen nettiterapiaan ja hoito käynnistyy viikossa parissa. Ei tarvitse jäädä odottamaan oireiden pahenemista ja kroonistumista.

Ensi vuonna Mielenterveystalo.fi -palvelussa aloitetaan nettiterapiat myös nuorille.

– Me olemme tekemässä nettiterapiaa nuorille sosiaaliseen ahdistukseen ja jännittämiseen. Se tulee ikäryhmään 12-16 vuotta. Sinänsä meillä on jo tilanne, jos 16-17-vuotiaat ovat tiedonkäsittelyltään kypsiä ja fiksuja nuoria, niin he voivat nuorisopsykiatrin lähetteellä hakeutua näihin aikuisille suunnattuihin nettiterapioihin.

Vähän hylkäyspäätöksiä

Kaikille ei ole tarjolla henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa terapiaa. Tarvetta on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.

– Siihenkin on monia syitä. Jos ajatellaan, että meidän valtakunnassa on psykoterapeutin ammattinimikkeeseen oikeutettuja psykoterapeutteja vähän yli 7000 ja mielenterveyshäiriöt ovat kuitenkin aika yleisiä. Psykoterapeutteja on liian vähän, sanoo Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson.

Tosin on myös paljon heitä, jotka hyötyisivät psykoterapiasta, mutta eivät ole sitä koskaan edes hakeneet.

– Voi olla tietämättömyyttä tai häiriö taustalla esimerkiksi masennus. Usein siihen liittyy toimintakyvyn ongelmia, ettei jaksa lähteä hakemaan mitään apua.

Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu haettavaksi vasta, kun akuutein vaihe on ohi.

– Psykoterapiaa saavien määrä on lisääntynyt 15- 20 prosenttia vuodessa. Tämä on sellainen etuus Kelassa, jossa tehdään suhteellisen vähän hylkäyspäätöksiä. Hakemukset ovat hyvin tehtyjä ja perusteltuja, Tuulio-Henriksson kertoo.

Naiset hakevat aktiivisesti apua

Kela-korvaus yhdeltä käyntikerralta nousi vuoden alusta lähelle kuuttakymmentä euroa. Tämä näkyy hakemusmäärissä.

– Se on ollut tosi voimakasta. Ei voida ola varmoja, mikä taustalla on, mutta osasyy on korvaustason nousu.

Naiset kärsivät masennushäiriöistä miehiä enemmän, mutta myös hakevat apua miehiä aktiivisemmin.

– Vaikka miehetkin kärsivät masennuksesta, he eivät hakeudu psykoterapiaan kuten naiset. Tätä ilmiötä pitäisi ehdottomasti tutkia, että siellä ei ole mitään systemaattista ongelmaa. Nyt tiedetään, että naisterapeutteja on selvästi enemmän kuin miesterapeutteja, että siinä on tasa-arvoistamisen paikka.

Lähtisivätkö miehet hanakammin terapiaan, jos miesterapeutteja olisi enemmän?

– Uskoisin näin, Annamari Tuulio-Henriksson vastaa. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.