Asiantuntijat palkattomasta sairauslomapäivästä: Ei lisää sairaana työskentelevien määrää

Työntekijöiden sairauspoissaolot ovat kunnille mittava kustannuserä. Asiantuntijan ymmärtävät hallituksen kaavaileman ensimmäisen palkattoman sairauspoissaolopäivän vastaavan erityisesti kilpailukykyyn ja tuottavuuteen.

– Me menetämme kaikkiaan 50 000 henkilötyövuotta vuosittain, joista kaikki ei kuitenkaan ole kokonaan täydellä palkalla. Suomalaisella työnantajalla on varsin mittava palkanmaksuvelvollisuus. Ensin työntekijä on sairauslomasta käytännössä täydellä palkalla pari ensimmäistä viikkoa, sen jälkeen työsopimuksesta riippuen pari kolme kuukautta. Joillakin aloilla jopa pidempään. Kustannukset ovat todella mittavat, puhutaan jopa tuhansista euroista vuositasolla, kuvailee Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

Huomenta Suomessa vierailleen Helsingin kaupungin työterveysjohtajan mukaan tärkeintä olisi lisätä työkykyisiä päiviä ja sitä kautta vähentää mittavia sairauspoissaolokustannuksia.

– Helsingin kaupungin sairauspoissaoloista 20 prosenttia on näitä 1–3 päivän poissaoloja. Eli puolet on kuitenkin näitä yli 14 päivää kestäviä poissaoloja. Ja siellä on nimenomaan se isoin kustannus. Työkyky kehittyy vain työssä. Nyt pitäisi hakea kaikin keinoin niitä mahdollisuuksia, miten pitkältä sairauspoissaololta pystyy palaamaan työhön, Helsingin kaupungin työterveysjohtaja Tiina Pohjonen puolestaan kertoo.

"Poissaoloihin muitakin syitä"

Asiantuntijoiden mukaan ensimmäisen sairauspoissaolon palkattomuus ei välttämättä ole huono leikkauskeino, sillä sairauspoissaolot eivät johdu pelkästään terveyssyistä.

– Terveyden lisäksi poissaoloihin vaikuttavat myös sosiaaliset tekijät, motivaatio ja taloudellakin on merkitystä tässä asiassa. Esimerkiksi ruotsalaistutkijat ovat selkeästi havainneet sen, että jos poissaolon saa kompensoitua taloudellisesti, niitä kyllä on enemmän, Schugk sanoo.

– 2-3 päivän poissaoloissa on muita poissaoloja, esimerkiksi ilmapiiriahdistusta, harmitusta ja joskus sitä krapula-maanantaitakin, Pohjonen lisää.

EK:n asiantuntijalääkäri korostaa, että hallituksen tavoitteena ensimmäisen sairauspoissapäivän säästötavoitteessa ei varmastikaan ole "lintsarit kuriin -kampanja".

– Tavoite on nimenomaan yksinkertaisesti se, että kustannuksia jotka liittyvät poissaoloihin ja joita aiheutuu työnantajalle, saadaan laskettua. Lähtökohtainen ajatus ei ole se, että poissaolojen määrä vähenisi.

Asiantuntijat eivät usko, että sairauspoissaolojen leikkaaminen tarkoittaisi sitä, että työntekijät tulisivat sairaina töihin.

– Voidaan ajatella niin, että mikä on sellainen tauti, joka paranee yhdessä päivässä. Suomessa on vähän tällainen joko tai -ajattelu. Ollaan joko sairaana kotona tai sitten töissä. Kysymys on kuitenkin siitä, että ollaanko työkykyisiä, Helsingin kaupungin työterveysjohtaja Tiina Pohjonen huomauttaa.

– Ihmiset on kyllä järkeviä. Silloin, kun työkyky on merkittävästi alentunut, niin ihmiset ei tule töihin. Työnantajalla on myös velvollisuus lähettää liian sairaana töihin tullut työntekijä joko kotiin tai hoitoon, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk sanoo.



Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.