Asiantuntijat: Suomalaisen terveydenhuollon laadunseuranta on olematonta

Suomalaisen terveydenhuollon laadunseurannassa on merkittäviä ongelmia, sanovat asiantuntijat.

Laadunseurannan ongelmat selvisivät Suomen yliopiston ja Audiapron tutkijoille heidän työskennellessään Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot -raportin parissa.

– Raportin teon loppuvaiheessa ohjausryhmä kritisoi meitä siitä, että emme ole tutkineet sairaalakohtaisesti hoitotoimenpiteiden laatua. Olimme samaa mieltä, mutta samalla havaitsimme, että eipä juuri kukaan muukaan Suomessa tiedä sairaaloiden laadusta ja tuotetusta terveyshyödystä, kertoo tutkimusryhmän jäsen Mika Keinänen.

Keinänen katsoo, että Suomessa ei käytännössä mitata järjestelmällisesti erikoissairaanhoidon laatua.

– Se on kummallista, hän toteaa.

Potilaan kannalta laadunseuranta olisi tärkeä asia.

– Jatkossa potilaan pitäisi valita oma hoitopaikkansa. Tuolloin on välttämätöntä, että potilaalla on käytettävissään tutkittua tietoa siitä, minkälainen laatutaso hoidettavassa sairaalassa on.

Keinänen viittaa vuoden 2014 alusta voimaantulevaan lainsäädäntöön, jonka mukaan potilas saa itse valita, missä päin Suomea ja missä yksikössä hän hoidattaa itsensä.

"Maksaja maksaa - kyseenalaistamatta"

Terveydenhuollon laadunseurannan puutokset näkyvät muun muassa siinä, että primääri- eli ensileikkauksia kalliimpien uusintaleikkauksien määriä ei tiedetä.

– Terveyshyödyn hyvä mittari esimerkiksi tekonivelleikkauksissa on se, että seurataan, kuinka kauan lonkkaproteesi pysyy paikallaan. Sen irrotessa tarvitaan uusi leikkaus. Nykyisellään maksaja maksaa uusintaleikkauksien laskut kyseenalaistamatta sitä, johtuuko uusi leikkaus leikkausvirheestä vai ajan kulumisesta, sanoo terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Lääkärit eivät siis voi käyttää tätä tietoa millään tavoin hyväkseen esimerkiksi niin, että uusintaleikkauksien määrää pyrittäisiin vähentämään paremmilla hoitoprosesseilla, Vohlonen jatkaa.

"Suomessa ei tiedetä laadusta juuri mitään"

Vohlosen mukaan terveyshyödyistä, eli potilaalle syntyvästä toimintakyvystä, ei puhuta mitään edes strategiatasolla.

– Yhdenkään Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa ei mainita sitä, että toiminnasta pitäisi olla jotain hyötyä potilaalle. Suomessa ei tiedetä laadusta juuri mitään, Vohlonen sanoo.

Terveyshyödyistä lisäpalkkaa?

Keinänen suosittelee ottamaan mallia Ruotsista.

– Tarvitaan järjestelmällistä ja vertailukelpoista laadun mittaamista eri hoitotoimenpiteistä, hän vaatii.

Professorin mukaan terveyshyötytuloksista pitäisi maksaa lisäpalkkaa Suomessa Englannissa tavoin. Maassa on käytössä kannustinjärjestelmä, jossa lääkäreille maksetaan ylimääräistä bonuspalkkaa siitä, että kroonisia sairauksia sairastavat potilaat saavat hoidosta terveyshyötyä.

– Jos esimerkiksi riittävän monella diabeteksesta kärsivällä potilaalla sokeriarvot laskevat normaalitasolle, saa lääkäri ylimääräistä korvausta, Vohlonen valottaa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ei ehtinyt kommentoimaan asiaa MTV3 Uutisille.

Katso Joonas Lepistön juttu (Seitsemän uutiset 7.12.2012)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.