Asumisoikeusasuntojen suosio nousee

Vuokra- ja omistusasumisen rinnalle on 1990-luvun aikana ilmestynyt uusia asumismuotoja. Varsinkin asumisoikeusasunnot ovat kasvattaneet suosiotaan.

Asumisoikeusasuntoja on tähän mennessä valmistunut reilut 20 000 kappaletta lähinnä pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Viime vuoden lopulla niitä jonotti 54 000 hakijaa, joista yli puolet pääkaupunkiseudulta. Asumisoikeusasunnot syntyivät vuosikymmenen vaihteessa, kun nuorille perheille haluttiin antaa paremmat mahdollisuudet ensiasunnon hankkimiseen.
-Tuohon aikaan asuntojen hinnat olivat romahtaneet eikä lainaa uskallettu ottaa. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli erittäin vähän, ja arava-asuntoon päästäkseen piti olla aivan toisenlainen sosiaalinen tilanne, selvittää ylitarkastaja Erkki AsikainenValtion asuntorahastosta.

Kun asukas muuttaa asumisoikeusasuntoon, hän maksaa rakennuttajalle 15 prosenttia asunnon arvosta. Kuukausittain maksettava käyttövastike on selvästi alempi kuin vastaavasta vapaiden markkinoiden asunnosta perittävä vuokra. Jos esimerkiksi jollakin asuntoalueella vuokra on keskimäärin 80 markkaa neliöltä, saattaa käyttövastike hyvinkin olla vain 50 markkaa.
-Laissa on säädetty, että käyttövastikkeen tulee olla paikkakunnan vuokratasoon nähden kohtuullinen, Asikainen kertoo.

Asumisvarmuus on asumisoikeustalossa sama kuin omistusasunnossa, ja jos asukas muuttaa pois, hän saa 15 prosenttiaan takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Varsinkin ihmiset, jotka kavahtavat ajatusta puolen miljoonan markan asuntolainasta, ovat löytäneet asumisoikeusasunnoista itselleen sopivan asumismuodon.

Kiemurainen hakujärjestelmä



Asumisoikeusasunnon hakumenettely on hieman erikoinen, ja ehkä juuri sen vuoksi tästä asumismuodosta on
liikkeellä myös vääriä tietoja. Asuntoa halajavan pitää ensin ilmoittautua kunnan ylläpitämään jonoon. Jonotusnumeron saatuaan asunnon etsijän pitää olla itse aktiivinen ja löytää vapautunut asumisoikeusasunto. Jonottaja voi myös etsiä rakenteilla olevan asumisoikeustalon ja ilmoittautua sinne hakijaksi. Ilmoittautuneista asumaan pääsevät ne, joilla on huoneistotyypeittäin pienimmät jonotusnumerot.
-Jononumerot on alun alkaen otettu käyttöön sen vuoksi, että ei pääsisi syntymään mitään suosikkisysteemiä, Asikainen kertoo.

Asumisoikeusjärjestelmää on myös aika ajoin kritisoitu siitä, että asukkaille ei aseteta mitään tulorajoja. Nykyinen hallitus on kuitenkin vakuuttanut, että järjestelmä säilyy ja laajenee.

Rakennuttajalle kannattava järjestelmä



Rakennuttajan kannalta asumisoikeustalo on edullinen, koska se ei sido lainkaan yhtiön omaa rahaa. Asukkaat maksavat 15 prosenttia talon arvosta, ja loput ovat aravalainaa tai valtion korkotukemaa lainaa. Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja laki ei toistaiseksi salli.
-Kyllä tässä on myös jonkinlaista status-ajattelua, eli kysymys on siitä, minkälaisia tontteja yhtiöt voivat kunnilta saada. Kunnat ovat antaneet asumisoikeustaloille eri tavalla tontteja kuin vuokrataloja varten, Asikainen huomauttaa.

Suomessa on neljä valtakunnallista yhtiötä, jotka rakentavat asumisoikeusasuntoja. Suurin on VVO-konserniin kuuluva Asoasunnot Oy. Myös Sato-yhtiöillä, YH-konsernilla ja Tarveasunnot Oy:llä on omat asumisoikeusasuntoja tuottavat yhtiönsä. Lisäksi muutamilla kunnilla on yhtiöitä, jotka rakentavat asumisoikeusasuntoja.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.