Asuntojen hintakehitys vaihtelee yhä enemmän

Asuntojen alueelliset hintaerot ja hintojen muutokset ovat Huoneistokeskuksen tuoreen katsauksen mukaan vain lisääntymässä. Erot ovat tuntuvia jopa Helsingissä. Yhtiön katsauksen mukaan asuntojen hintojen nousu on jatkunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla hinnat ovat olleet keskimäärin ennallaan.

Asuntoesittely

Toimitusjohtaja Matti Tossavaisen mukaan keskiarvot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Tästä esimerkkinä hän mainitsee Kanta-Helsingin ja keskustan tuntumassa sijaitsevan arvostetun Munkkiniemen alueen. Kanta-Helsingissä kaksion neliöhinta pomppasi huhti-kesäkuussa 16 000 markkaan tammi-maaliskuun noin 14 000:sta. Munkkiniemen alueella hinta pysytteli noin 12 800 markassa.

Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu edellisestä neljänneksestä oli keskimäärin 3 prosenttia. Muualla maassa nousua tilastoitiin lähinnä tutuissa kasvukeskuksissa kuten Kuopiossa ja Turussa. Tossavaisen mukaan pelkästään pääkaupunkiseudun hintakehitystä katsomalla saakin täysin väärän kuvan markkinoista.

-Vaikka myyntiajat ovat pääkaupunkiseudulla hieman nopeutuneet ja hinnat nousseet, tilanne ei ole poikkeava ajankohtaan nähden, Tossavainen selvitti. Hänen mielestään hintojen noususta huolimatta hinnat ovat yleensä kohdallaan, ja viime vuosikymmenen reaalisista hinnoista ollaan edelleen kaukana.

Huoneistokeskuksen laskelmien mukaan 1980-luvun lopun hinnoilla pääkaupunkiseudulla kaksiosta saisi maksaa miljoonan. Nyt se on lohkeaa noin 700 000 markalla. -Asunnon ostajat ovat erittäin harkitsevia ja sijoittajien määrä on vähentynyt, hän kuittaa puheet ylikuumenemisesta.

Merita-pankin pääekonomistin Juha Ahtolan mukaan hintojen nousua selittää myös se, että laman jälkeinen kysyntäpatouma lähti purkautumaan vasta noin 1,5 vuotta sitten. Laman ja sen jälkeisen ajan varovaisessa ilmapiirissä asunto jätettiin "ympäristösyistä" vaihtamatta suurempaan myös silloin, kun perheellä olisi ollut siihen varaa.

Tarjonta ei vastaa toiveita

Tossavaisen mukaan ylikuumenemiskeskustelun jalkoihin onkin jäänyt tärkeä kysymys siitä, onko markkinoilla tarjolla asuntoja, joita ihmiset haluavat? Huoneistokeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan alle 39-vuotiaat hakeutuvat entistä hanakammin omakoti- ja rivitaloihin. Niitä suosii varsin suurin joukko myös yli 55-vuotiaista, vaikka toisaalta tämän joukon virta vie kaupunkikeskustojen kerrostaloihin.

Jos tarjolla on vain muutama omakoti- tai rivitalo ja halukkaita ostajia on kymmenen, on selvää, että hinnat nousevat, Tossavainen huomautti. Ratkaistavaa on myös kaupunkikeskuksiin hakeutuvien ns. suurten ikäluokkien toiveissa. He odottavat tilaa ja laatua.

Tossavaisen mukaan ihmisten toiveet olisikin otettava entistä tarkemmin suunnittelussa huomioon. Suorastaan käsittämättömänä hän pitää sitä, että tonttien kaavoitus kestää Suomessa niin kauan. Hän toivoo, että taannoin hyväksyttyyn asuntopakettiin kuuluva kuntien ja valtion yhteistyön lisääminen tuo vähitellen tuloksia, sillä asuntomarkkinoilla tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Hänen mielestään sen merkitys vain korostuu, koska alueelliset erot asuntomarkkinoilla ovat koko ajan lisääntyneet.
(STT)
Tarja Jokela kertoo lisää asuntojen hintakehityksestä. Äänessä myös Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Matti Tossavainen.(1:24)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.