Automaattisista palohälytyksistä 85 prosenttia on turhia – vuosittainen lasku miljoonia euroja

Automaattiset paloilmoitinlaitteet ovat aiheuttaneet tänä vuonna Suomessa jo 15 000 erheellistä hälytystä. Peräti 85 prosenttia kaikista automaattihälytyksistä osoittautuu turhiksi.

Automaattinen palonilmaisin on käskenyt pelastuslaitokset liikkeelle Suomessa tänä vuonna jo lähes 18 000 kertaa. Mutta enemmän kuin kahdeksan lähtöä kymmenestä on erheellisiä.

– Tietysti pientä turhautumistakin on, mutta ammattitaito vaatii, että aina mennään niihin kuin oikeaan hälytykseen, vakuuttaa palomestari Jukka Saarelainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Aina lähdetään tosissaan

Eri puolilla maata on isojakin eroja erheellisten hälytysten määrässä. Itä-Uudellamaalla luku on pienin, 52 prosenttia, joten joka toinen lähtö on ollut erheellinen. Kainuussa peräti 96 ja Etelä-Savossa 94 prosenttia automaattihälytyksistä on ollut tänä vuonna erheellisiä.

Kaikkiaan tämän viikon alkuun mennessä automaatti-ilmaisimet olivat tehneet Suomessa 17 618 hälytystä, joista 14 965 oli erheellisiä.
Turhaan hälytetty miehistö on pois muista tehtävistä ja liikenteessäkin hälytysajo aiheuttaa omat riskinsä.

– Mennään hälytysajossa siihen saakka, että kohteesta tulee tieto aiheettomasta hälytyksestä. Vielä senkin jälkeen ainakin yksi yksikkö käy tarkistamassa tilanteen kohteessa, Saarelainen kertoo.

Palo- ja pelastusviranomaisilla ei ole vara arvuutella hälytyksen tullessa onko se oikea vai erheellinen.

– Esimerkiksi palomiehet pukeutuvat aina paineilmalaitteiisiin. Siellä on se viisi prosenttia jotka on niitä aiheellisia hälytyksiä, niihin pitää olla varustautunut.

Ensin kehotus, sitten lasku

Pelastuslaitosten mielestä kiinteistönomistajat voisivat vähentää omalla toiminnallaan merkittävästi turhaa työtä. Muutamat laitokset ovatkin kampanjoineet erheellisten hälytysten vähentämiseksi.

– Meillä päästiin jo laskevaan suuntaan pari vuotta sitten, mutta nyt niiden määrä on taas kasvamassa. Erheellisiä tulee olemaan noin 450 kappaletta, harmittelee valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaki antoi 2011 alkaen pelastuslaitoksille mahdollisuuden laskuttaa toistuvista erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä. Yleensä pelastuslaitokset lähettävät laskun kolmannesta turhasta hälystä.
– Toisesta annetaan kiinteistölle laitteiden korjauskehotus ja muistutus muihinkin toimenpiteisiin ryhtymisestä, Saarelainen huomauttaa.

Jopa 10 miljoonan kustannukset

Eikä kysymys ole pikkusummista. Pelastuslaitokset laskuttavat erheellisistä hälytyksistä oman kustannusrakenteensa mukaisesti. Laskutus vaihtelee 500-1000 euron välillä.

– Meiltä lähtee 698 euron lasku. Summa perustuu toimialueen keskimääräisiin kustannuksiin, Viitaniemi kertoo.

Esimerkiksi ylimääräisiä palkkakustannuksia syntyy, jos useiden päällekkäisten tehtävien vuoksi henkilöstöä joudutaan kutsumaan vapailta työvuoroon.

Laskennallisesti erheellisistä hälytyksistä koituu huikeat ylimääräiset kustannukset vuodessa. Jos 15 000 hälytystä kertoo esimerkiksi 700 euron keskihinnalla, taskulaskin näyttää tylyä 10 miljoonan euron summaa.

Osa ei korvaansa lotkauta

– Ikävä kyllä kaikki kiinteistöt eivät muuta toimintatapojaan vaikka posti tuo 700 euron laskun, Saarelainen murehtii.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on kiinteistöjä joihin on enimmillään lähetetty 23 laskua kolmessa vuodessa, ja pahimmillaan 15 laskua vuodessa.

– Siitä kertyi maksettavaa semmoset 15 000 euroa vuodessa. Osa ilmoittaa, että maksetaan mieluummin laskut kuin lähdetään esimerkiksi uusimaan laitteistoja, Viitaniemi ja Saarelainen ihmettelevät.

Osa kiinteistöistä katsoo, että ylimääräiset laskut ovat osa riskienhallintaa ja sitä varten varataan määrärahat. Osa kustannuksista voitaisiin kuitenkin helposti välttää asiaan paneutumisella.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.