Bodom-käräjillä kiisteltiin Irmeli Björklundin vammoista

Syyttäjän mukaan Irmeli Björklundin vammoissa näkyy tekijän suuri viha. Jutun kirjallisten todisteiden käsittely aiheutti kiistoja myös paikalta löytyneen tyynyliinan alkuperästä.

Bodominjärven 45 vuoden takaisen kolmoismurhan oikeudenkäynti jatkuu Espoon käräjäoikeudessa. Tänään käsitellään jutun kirjallisia todisteita.

Aamulla oikeudessa katseltiin ruumiinavausvalokuvia ja niin syyttäjät kuin puolustus tekivät niistä johtopäätöksiä. Eniten kiistaa aiheuttivat syytetty Nils Gustafssonin tyttöystävän Irmeli Björklundin vammat.

Syyttäjä Heli Haapalehdon mukaan Björklundia oli ensin lyöty kivellä ja vasta sitten puukolla. Tähän syyttäjä oli päätynyt sillä perusteella, että kuoleman jälkeen tehdyt toistakymmentä puukoniskuhaavaa eivät olleet juuri vuotaneet verta. Björklund oli myös riisuttu puolialastomaksi.

- Tekijä on ollut suuressa vihassa. Teossa näkyy tyypillinen mustasukkaisuus, Haapalehto sanoi.

- Vammoissa näkyy "jos en minä sinua saa, ei saa kukaan muukaan" -asenne.

Puolustuksen mukaan vammoista ei mitenkään ilmene mustasukkaisuus.

Väriä istuntoon tuli myös siitä, kun tuomari Heikki Mikkola ripitti syyttäjiä, kun Haapalehto alkoi lukea koko ruumiinavauspöytäkirjaa.

- Me olemme kyllä kaikki lukutaitoisia. Ei teidän tarvitse lukea kaikkea, vaan osoittaa mikä tässä on olennaista, Mikkola totesi.

Haapalehto kuvaili tämän jälkeen Seppo Boismanin vammoja.

- Valokuvasta näkyy, että puukoniskut ovat osuneet suoraan kaulaan. Se tarkoittaa, että tekijän on täytynyt nähdä uhri. Boisman on vuotanut paljon verta. Häntä on ensin lyöty puukolla ja vasta sitten kivellä.

Tyynyliina kiistakapulana

Aamulla käsiteltiin myös paikalta löytynytta tyynyliinaa, joka syyttäjien mukaan on Björklundin kuukautissuoja. Puolustuksen mukaan liina on ulkopuolisen paikalle jättämä ja puhuu näin ollen ulkopuolisen tekijän puolesta.

Vuonna 1960 liinasta löytyi pisaratyyppisiä verijälkiä, joiden veriryhmä ei sopinut kehenkään telttaseurueen jäseneen. Aiheesta käytiin tiukkaa keskustelua.

- Nykyisissä tutkimuksissa tyynyliinasta ei ole löytynyt lainkaan verta. Ilmeisesti sitä ei ole ollut, sanoi syyttäjä Haapalehto.

Gustafssonin asianajajlla Riitta Leppiniemellä on kuitenkin asiasta erilainen näkemys.

- Ei siinä enää olekaan verta, koska vuoden 1960 tutkimuksissa verikohdat leikattiin irti.

Myös uhrien omaisten asianajaja Heikki Lampela toi mielipiteensä julki.

- Tyynyliina on myös saattanut olla alueella jo vaikka kuinka kauan, eikä se liity tapahtumiin millään lailla. Siinähän oli lehtivihreää, Lampela huomautti.

Rullalle kääritystä tyynyliinasta on löytynyt myös tuntemattomaksi jääneen henkilön spermatahroja. Syyttäjän mukaan ne ovat ilmeisesti syntyneet aiemmin.

Lääkärinlausunnot tarkassa syynissä

Oikeussalissa puitiin tuntikausia myös lääkärinlausuntoja ja niiden merkitystä. Keskeinen kysymys tältä osin on se, onko Gustafsson ollut tekojen jälkeen toimintakykyinen.

Syyttäjät esittelivät myös teltan verijälkiä. Näihin seikkoihin palataan vielä yksityiskohtaisemmin, kun asioiden tiimoilta kuullaan todistajia.

Katso lisää Bodom-erikoissivuiltammewww.mtv3.fi/bodom

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 17.08.2005)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.