Butanoli ja biokaasu kelpaisivat tankkiin

Teollisuuden jätteet kelpaisivat hyvin uusien liikennepolttoaineiden raaka-aineeksi. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvisi, että elintarviketeollisuuden jätteistä tai metsäteollisuuden sivutuotteista jalostettava biobutanoli sopisi bensiinin korvaajaksi.

- Butanoli on energiatehokas ja sitä voidaan valmistaa teollisessa mittakaavassa etanolin tapaan. Sitä voidaan myös jaella nykyisissä jakelukanavissa. Seuraava selvitettävä kysymys on se, onko se taloudellisesti kannattavaa, sanoo professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.

Butanolin raaka-aineiksi sopivat esimerkiksi jäteperuna ja muut elintarviketeollisuuden jätemassat tai metsäteollisuudessa syntyvä lignoselluloosa. Butanolia voidaan valmistaa joko fermentoimalla tai biomassan kaasutuksella.

- Butanolin valmistus on teknisesti täysin mahdollista. Haaste on se, miten käytetty biomassa saadaan hajotettua. Tärkkelys on helpompi hajottaa, mutta puupohjaiset raaka-aineet ovat haastavampia, kuvailee Ulla Lassi.

Ulla Lassi arvioi, että bioetanolia voisi olla tarjolla liikennepolttoaineeksi 5-10 vuoden kuluttua.

Kaatopaikkakaasusta polttoainetta

Biokaasusta tuotettu metaani on todettu elinkaaritarkastelussa yhdeksi parhaista liikennepolttoaineista. Biokaasua voidaan valmistaa esimerkiksi kaatopaikkakaasusta, jätevedenpuhdistamojen lietteistä tai energiakasveista.

- Biokaasua voidaan käyttää lämmön ja sähkön tuotantoon, jalostaa liikennepolttoaineeksi tai syöttää maakaasuverkkoon. Käsittelyjäännös kelpaa lannoitteeksi, luettelee professori Jukka Rintala Jyväskylän yliopistosta.

Ruotsissa on jo 5 000-6 000 biokaasulla käyvää autoa. Saksaan on rakennettu isoja kaasunpuhdistuslaitoksia, joista syötetään kaasua maakaasuverkkoon. Raaka-aineena käytetään energiakasveja ja lantaa.

Jyväskylässä Mustankorkean kaatopaikalle rakennettiin tutkimusta varten kaatopaikkakaasun puhdistuslaitos.

- Saimme kaatopaikkakaasusta tuotetun kaasun metaanipitoisuudeksi 80-90 prosenttia. Liikennekäyttöön tarkoitetun kaasun metaanipitoisuuden pitäisi olla yli 95 prosenttia. Jotta saataisiin korkeampi metaanipitoisuus, typen pääsy kaatopaikkakaasuun pitäisi estää jo keräysvaiheessa kaatopaikalla, arvioi Rintala.

Vaikka Suomessa ei vielä ole innostuttu kaatopaikkakaasun jalostamisesta liikennepolttoaineeksi, esimerkiksi Britanniassa sitä aiotaan kokeilla jakeluautojen polttoaineena.

- Esimerkiksi metsäteollisuuden jätevedet voisivat olla hyvä biokaasun lähde. Uskon, että tarvitaan useita erilaisia raaka-ainelähteitä ja monia erilaisia ratkaisuja, kun pyritään eroon fossiilisista polttoaineista, pohtii Rintala.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.