Citymehiläiset saapuivat myös Helsinkiin

Eurooppalainen muoti-ilmiö, mehiläisten tarhaaminen suurkaupungeissa, on saapunut Suomeenkin. Huomenna tai ylihuomenna Esplanadin puistoon, Bensowin talon katolle, tuodaan mehiläispönttöjä. Ravintola Savoyn katolla Esplanadin puiston reunalla on jo yksi pesä eli tämän päivän arvion mukaan 50 000 mehiläistä. Lähipäivinä pönttöjä tuodaan Lapinlahden vanhalle sairaala-alueelle, puutarhapalstojen läheisyyteen. Mehiläiset ruokailevat kadunreunojen apilakaistaleissa, puistojen lehmuksissa ja jopa vuohenputkiryteiköissä.

Auli Kontisen puutarhaan Kumpulaan citymehiläiset saapuivat pari viikkoa sitten. Kontinen kävi ympäristöjärjestö Dodon citymehiläistilaisuudessa keväällä ja innostui niin, että teetätti tutulla puusepällä Suomessa vielä harvinaisen ylälistamehiläispöntön ja hankki oman pesän. Tätä ennen hän neuvotteli vielä naapureidensa kanssa, koska jotkut ihmiset voivat olla hengenvaarallisesti allergisia mehiläisille.

- En ajattele niinkään sitä, että mehiläiset tuottavat hunajaa minulle, vaan niin, että minä tarjoan paikan, jossa mehiläiset voi elää ja osallistua tähän ekosysteemin pyörittämiseen. En ole nähnyt tällä Kumpulan alueella aikaisemmin mehiläisiä, Auli Kontinen kertoo.

- Niitä on kauhean kiva katsella läheltä eikä tarvitse lähteä jonnekin pellolle hoitamaan pesää, vaan voi vain kiertää talon. Olen kyllä ajatellut, että olisihan se aika hienoa, jos voisi tehdä mehiläisvahakynttilän omien mehiläisten tuottamasta hunajasta.

Opettele ensin perustaidot ja -tiedot

Citymehiläisisä harkitsevan pitää muistaa - paitsi kysyä naapureilta - hankkia myös perustiedot ja -taidot tarhauksesta. Mehiläiset ovat uskomattoman ahkeria ja tehokkaita, mutta esimerkiksi karannut parvi voi olla vaarallinen. Mehiläiset pistävät vain uhattuna - ja menehtyvät aina itse piston jälkeen.

- Mehiläishoitajien liitto ja esimerkiksi kansalaisopistot järjestävät erilaisia kursseja, neuvoo Helsingin seudun mehiläishoitajien puheenjohtaja Heimo Varonen.

Kurssilla oppii mm. käsittelemään mehiläisiä. Harva tietää esimerkiksi, miksi savu tekee mehiläiset rauhallisemmaksi. Ne nimittäin luulevat, että metsäpalo on syttynyt ja siirtyvät kennoihinsa tankkaamaan siltä varalta, että pesä pitää jättää. Syömispuuhaltaan ne eivät huomaa niin helposti, että pesää käsitellään.

Kurssilla saa tietoutta myös esimerkiksi talvehtimisesta. Ankara viime talvi vei aika monta yhdyskuntaa.

Herkkulistalla vadelma, lupiini, vuohenputki

Monet haaveilevat hunajasadon lisäksi mehiläisten tuomasta pölytyshyödystä. Omaan pihaan mehiläisiä ei voi tietenkään kahlita, vaan ne lentävät sinne, mistä löytyy suurin meden sokeripitoisuus. Lentomatka voi olla kolmen kilometrin pituinen joka suuntaan pesästä.

Omaan puutarhaan olisi hyvä istuttaa citymehiläisillekin esimerkiksi vadelmaa, hunajakukkaa, kurkkuyrttejä ja kurpitsaa sekä alkukesän mettä varten vaikkapa pähkinäpensaita, mutta mehiläiset suuntaavat mielellään kohti kadunvarsien apilakaistaleita, teiden lupiiniviidakkoihin tai joutomaiden vuohen- tai koiranputkipöheikköihin. Myös puistojen lehmukset ja poppelit houkuttelevat mehiläisiä.

- Sen sijaan mehiläisen mielestä ruusut ovat pelkkiä nollia: ne antavat siitepölyä, mutta eivät mettä, Heimo Varonen kertoo.

Varosen mukaan koko Suomen hunaja on siitepölynäytteiden mukaan kerätty 60-prosenttisesti vadelmasta ja lopusta valtaosa on horsmaa ja rypsiä.

- Vadelman osuus johtuu suurista avohakkuista. Lounais-Suomessa taas rypsi on suurten viljelysmaiden takia valtalähde, Varonen jatkaa.

Pölytyspalvelua ei vielä saa omakotitaloon

Mehiläsitarhaajat ovat suhtautuneet nihkeästi pesien vuokraamiseen yksityisiin puutarhoihin, koska myös yhtä pönttöä pitää käydä hoitamassa viikottain. Matka- ja aikakustannukset kohoavat tällöin usein suuremmiksi kuin hunajasadon - normaalisti 30-40 kiloa vuodessa, sateisena kesänä vähemmänkin - tuotto. Marjatiloille pönttöjä vuokrataan, koska niitä on silloin isolla alueella useampia. Tällöin sovitaan usein myös niin, että hunaja jää tarhaajalle, marjatilallinen maksaa vuokraa vain mehiläisten työstä eli pölytyksestä.

Vanhastaan mehiläisiä on jo Helsingin siirtolapuutarhoissa ja Kumpulassa Helsingin yliopiston alueella, mutta lisää on tulossa. Ympäristöjärjestö Dodo suunnittelee tuovansa Lapinlahden vanhalle sairaala-alueelle lähiaikoin mehiläispesiä. Ne tulevat viljelypalstojen läheisyyteen.

Huomenna tai ylihuomenna Esplanadin puistoon, Bensowin talon katolle, tuodaan yksityisen tarhaajan pönttöjä. Ravintola Savoyn katolla, Esplanadin puiston reunalla, on jo yksi pesä eli arviolta 50 000 mehiläistä.

Huippuravintola haistoi trendin

Savoyssa on haistettu trendi eli lähiruuan suosio muutenkin, sillä siellä on myös pieni yrtti-, salaatti- ja mansikkapuutarha.

- Haluan, että ruuan takana on tarina ja ihmisiä. Tässä asiakas näkee, kun kokki hakee raaka-aineet. Mehiläispönttöä emme tosin hoida itse, olemme vuokranneet sen, Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen sanoo.

Turvallisuussyistä pönttö on Savoyn katolla, kerrosta ylempänä kuin gourmet-ravintolan terassi. Terassilla mehiläiset vierailevat kuitenkin juomassa - yrttitarhan kastelujärjestelmästä.

Keittiöpäällikkö Aihisella on jo selvät sävelet, miten oman talon hunajaa tullaan käyttämään.

- Tietenkin teen kanssa, perinteisesti, mutta myös esimerkiksi ankanrinnan glaseeraukseen eli pinnan valelemiseen makeuden saamiseksi. Muistutan, että käyttäkää hunajaa mausteena, älkää vain makeuttajana, Aihinen jatkaa.

Hän on käyttänyt hunajaa mm. kurpitsa-sipuli-pikkelsin mausteena.

Suomalaisessa hunajassa ei ole todettu jäämiä esimerkiksi liikenteen aiheuttamista päästöistä. Ranskassa cityhunajaa on tutkittu eikä myöskään siinä ole havaittu esimerkiksi torjunta-ainejäämiä, koska niitä käytetään kaupungeissa maaseutua vähemmän. Ainakin ravintola Savoy aikoo teettää city-hunajastaan siitepölytutkimuksen ensi syksynä.

Katso Varpu Helpisen juttu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.