Voiko Särkänniemen delfiinejä päästää enää luontoon? "Vanhainkodeista" vilkas keskustelu

Särkänniemen delfiinien sijoituspaikka on vielä mysteeri. Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänrannan mukaan delfiinien ”vanhainkodeista” käydään jo yleisesti keskustelua. Toistaiseksi niitä ei kuitenkaan vielä ole. Vertailun vuoksi, vanhoille sirkusnorsuille on jo olemassa muutama eläkepäiviä varten.

Uusi koti haussa

Delfiinien luontaiset elinolot poikkeavat paljon delfinaarioiden altaista. Vaikka delfiinejä on tutkittu vähemmän kuin esimerkiksi tuotantoeläimiä , jotakin niiden tarpeista kuitenkin tiedetään.

– Delfiineillä kuten eläimillä yleensäkin, on geneettisesti määräytyneitä käyttäytymistarpeita, jotta ne tuntisivat olonsa. Käyttäytmistarpeet ovat niitä asioita, joita eläinten on päästävä tekemään, jotta ne tuntisivat olonsa hyväksi tai edes normaaliksi, sanoo Telkänranta.

Yksi tärkeä asia liittyy ympäristöstä saataviin virikkeisiin ja siihen, että niitä on tarjolla.

Delfiinien kohdalla yksi mielihyvää tuottava käyttäytymistarve on monimutkainen yhteistyö, jossa delfiinit yhtenä joukkona piirittävät vaikkapa kalaparven ja pyydystävät siten syötävää.

– Tällaisesta toiminnasta delfiinien aivoissa erittyy mielihyväkemikaaleja mm. dopamiinia.

Jos eläimet eivät pääse toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan, siitä voi seurata stressiä, joka voi ulospäin näkyä passiivisuutena tai epänormaalina käyttäytymisenä.  

Ei tiedetä miltä eläimestä tuntuu, kun sillä on liian vähän dopamiinia aivoissaan. Ihmisillä sen sijaan vakava dopamiinivaje liittyy masennukseen.

– Olennaista on se, että esimerkiksi yhdessä kalaparvien piirittäminen ei ole mitään ylimääräistä huvia, vaan aito tarve. Jos sitä ei pääse tekemään, aivojen mielihyväkemikaalien määrät ovat luonnottoman matalalla.


Virikkeitä

Delfinaarioiden altaissa asuneet delfiinit ovat jääneet ilman luonnon tarjoamaa virikemaailmaa. Aistimusten kirjo merissä on moninkertainen.

– Tätä tutkijat pitävät ongelmana altaissa eläneille delfiineille. Niiden tärkein aisti on kuulo ja eläin tutkii ympäristöään kaikuluotauksen avulla.

– Vankeudessa näytökset antavat virikkeitä ja kompensoivat luontaisten mielihyväkokemusten vähyyttä vain jonkin verran, mutta eivät riitä korvaamaan käyttäytymistarpeiden toteutumista.

Satojen neliökilometrien vesialue

Luonnonvaraisen pullokuonodelfiinin elinpiiri on yleensä satojen neliökilometrien vesialue. Altaissa syntyneiden delfiinien sopeuttaminen luonnonvaraiseen elämään olisi erittäin vaikeaa.

– Delfinaarioissa eläneitä eläimiä on onnistuneesti sopeutettu luonnonvaraiseen elämään ainakin yhden kerran. Silloin kyseessä olivat aikuisiässä pyydystetyt delfiinit, joten niillä oli jo luonnonvaraisessa elämässä tarvittavat taidot.

Vanhainkoti

Delfinaarioista eläköityville eläimille ei ole vielä olemassa aidattuja alueita, joissa voisi lähes luonnonmukaisissa oloissa viettää vanhuutta.

– Tällaisilla aidatuilla merialueilla eläin voisi viettää ”semiluonnollista” elämää ja virikkeitä olisi enemmän kuin altaissa, toteaa Telkänranta.

Toistaiseksi suuria luonnonmukaisia aidattuja alueita on olemassa muutamia esimerkiksi sirkuksista eläköityneille norsuille.

Elinikä jopa puoli vuosisataa

Delfiinit elävät useita kymmeniä vuosia. Telkänrannan mukaan tiedetään yksilöitä, jotka ovat 50-vuotiaita.

Särkänniemen delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä. Niitä on maailmalla vähintään 600 000 ja se on yksi yleisimmistä delfiinilajeista. Laji ei ole uhanalainen. 

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.