Depressiotutkija: Kouluaamujen myöhentäminen lisäisi nuorten pahoinvointia

Kaksi alansa tunnettua tutkijaa väittelevät siitä, onko kouluaamujen alkamisajankohdan myöhentäminen hyvä vai paha.

Tutkijat kinaavat siitä, pitäisikö kouluaamuja myöhentää vai ei. Aamujen myöhentäminen parantaisi lasten jaksamista, mutta myös koulumenestystä, sanoo unitutkija, neurologi Markku Partinen.

– Jos koulu alkaa myöhemmin, niin se mahdollistaa paremmin sen, että illalla jäisi enemmän yhteistä aikaa perheelle. Ja jos ajatellaan menestymistä aikuisiällä, niin yksi kaikkien parhaita mittareita, aikuisiän menestykselle on se, että kuinka monena iltana lapsi on syönyt iltapalaa aikuistensa kanssa, Partinen sanoo.

Partisen mukaan Minnesotan osavaltiossa on tutkittu kouluaamujen myöhentämistä ja siellä tulokset olivat lohdulliset: oppilaat menivät samaan aikaan nukkumaan kuin aikaisemminkin.

Depressiotutkija Timo Partonen on eri linjalla - hänen mukaansa oppilaiden pahoinvointi kasvaisi muutoksen johdosta.

– On todettu, että mitä myöhemmin nuoret käyvät nukkumaan, sitä enemmän heillä on vaikeuksia. Alkoholin käyttö on suurempaa, tupakointi on yleisempää, masennusoireet ovat yleisempiä. Eli jos nukkumaanmenoaika vielä myöhentyy sen takia, että kouluaamujen alku myöhentyy, niin todennäköisesti vaikeudet lisääntyvät, Partonen perustelee.

Kiire lisääntyisi?

Jos koulu alkaisi myöhemmin, se myös loppuisi myöhemmin. THL:n Partonen ei usko, että lapset tinkisivät vapaa-ajastaan, vaan kiristäisivät vauhtia entisestään.

– Jos koulujen alkamisaikaa myöhennetään, mutta muut kellonajat yhteiskunnassa pidetään ennallaan, se tarkoittaa sitä, että vapaa-aikaa on vähemmän ja vapaa-ajasta tulee kiireisempää, jos haluaa tehdä kaiken sen saman, minkä tähänkin asti vapaa-ajallaan. Ja kiire on haitallista yöunelle. Univaikeudet lisääntyvät kiireen takia, sanoo unitutkija.

Syynä on ihmisen jätättävä sisäinen kello

Täysin eri mieltä olevat tutkijat perustavat väitteensä samaan syyhyn eli ihmisen luonnollisesti jätättävään sisäiseen kelloon. Sisäinen kello pitää hereillä myöhempään iltaan, varsinkin nuorilla ja talviaikaan.

– Biologinen sisäisen kellon säätely muuttuu puberteetti-iän lähestyessä. Viivästymistä tapahtuu tunnista jopa yli kolmeen tuntiin. Kun pienempi lapsi onnistuu nukahtamaan aikaisin illalla, niin teini-ikäinen ei siihen, puhtaasti biologisista syistä, kykenekään. Uni jää helposti liian lyhyeksi, seurauksena on väsymys, keskittymiskyvyttömyys, joka heijastuu sitten jopa heikompana koulumenestyksenä, unitutkija selventää.

– Ihmiselle on luontaista se, että nukkumaanmenoaika pyrkii vuorokausi vuorokaudelta myöhentymään. Murrosikäisillä se myöhentyy hyvinkin paljon tämän fysiologisen kasvun ja kehityksen takia. Talviaika tuo tähän oman lisänsä. Ja jos nyt sitten päätetään myöhentää heräämisaikaa, niin todennäköisesti nukkumisaika myöhentyy entistä enemmän, päättää Partonen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.