Eduskunnan tutkimuslaitoksesta syntyi sopu

Suomeen perustetaan uusi ulkopolitiikan tutkimuslaitos. Nykyinen ulkopoliittinen instituutti sulautuu uuteen laitokseen ja saa puoli miljoonaa stipendirahaston pohjaksi.

Eduskunnassa on päästy sopuun uuden ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen perustamisesta. Siihen sulautuva nykyinen ulkopoliittinen instituutti saa 500 000 euron korvauksen stipendirahaston pohjaksi. Kun siihen liitetään instituuttia ylläpitävän säätiön oma panos, säätiö voi jakaa apurahoja ulkopoliittiseen tutkimukseen miljoonan euron peruspääoman tuotosta.

Tutkimuslaitoksen perustaminen hyväksytään lopullisesti eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa kesäkuussa.

Puhemies Paavo Lipposen johtama juhlatoimikunta päätti torstaina esittää yksimielisesti asiaa koskevan lakialoitteen tekemistä. Hanke sai myös eduskuntaryhmien edustajien hyväksynnän.

Lipponen korosti, että vaikka laitos tulee toimimaan eduskunnan alaisuudessa, sen tutkimustoimikunta on kuitenkin riippumatonta.

Laitokselle yhdeksänhenkinen hallitus

Laitoksen hallintoa johtaa yhdeksänhenkinen hallitus. Heistä kuusi nimetään eduskunnan ulkopuolelta. Yhden edustajan hallitukseen saavat valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, Paasikivi-Seura ja yliopistojen rehtorien neuvosto. Suomen Akatemia voi ehdottaa kahta jäsentä. Kolme jäsentä nimeää eduskunta.

Lipposen mukaan eduskuntaryhmät ovat painottaneet toiminnan riippumattomuutta. Sen turvaamisessa on laitoksen johtajan valinta tärkein ratkaisu. Toimikaudeltaan viisivuotisen hallituksen valitsema johtaja suunnittelee ja johtaa tutkimustoimintaa sekä nimittää tutkijat.

Mistään henkilövalinnoista ei Lipposen mukaan ole vielä keskusteltu. Johtajalta edellytetään mm. tohtorin tutkintoa, kielitaitoa, johtamistaitoa ja tieteellisiä näyttöjä.

Hallituksen lisäksi laitokseen tulee eri yhteiskunnallisia tahoja edustava neuvottelukunta. Sen on määrä tarkastella toiminnan yhteiskunnallista merkitystä.

Neuvonantajia myös ulkomailta

Viime vaiheessa sovittiin myös kansainvälisen mallin mukaisen tieteellisten neuvonantajien neuvoston perustamisesta. Ehkä kerran vuodessa kokoontuvaan elimeen tulee jäseniä myös ulkomaisista instituutioista, järjestöistä ja vastaavista tutkimuslaitoksista.

Halu riippumattomuuden turvaamiseen näkyy Lipposen mukaan myös eduskunnan itsensä laitokseen nimeämien henkilöiden valinnassa. Siinäkin korostetaan, että he olisivat asiaan perehtyneitä eivätkä välttämättä edes kansanedustajia.

Lipposen mukaan hankkeessa on kysymys ulkopoliittisen instituutin voimavarojen vahvistamisesta. Uuden tutkimuslaitoksen vuosibudjetti tulee olemaan noin kolme miljoonaa euroa eli kaksinkertainen nykyisen instituutin budjettiin verrattuna.

Lipponen vakuutti, ettei se ole pois akateemiselta tutkimukselta. Alan tutkijoille tarjoutuu hänen mielestään nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Samalla tähdätään tutkijoiden vaihtoon yliopistojen ja uuden laitoksen kesken sekä kansainvälisten verkostojen hyväksikäyttöön.

Taloudellisista asioista käytiin neuvotteluja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ja Paasikivi-Seuran puheenjohtajan professori Mikko Viitasalon kanssa. Lipponen kiitteli keskusteluissa osoitettua "joustavaa suhtautumista".

Lipponen kertoi saaneensa Helsingin yliopiston kanslerilta Kari Raiviolta kirjeen, jossa oli Lipposen mukaan painavia näkökohtia. Niitä on otettu huomioon mm. nostamalla rehtorien neuvoston ja Suomen Akatemian edustajat laitoksen hallintoon.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.