Eduskunta hyväksyi eläkeuudistuksen

Eduskunnan tänään hyväksymä työeläkeuudistus tuo Eläketurvakeskuksen mukaan joustoa vanhuuseläkeikään ja palkitsee työssä jatkamisesta. Varhaiseläkevaihtoehdot vähenevät.

Eduskunta hyväksyi yksityisen sektorin työeläkeuudistuspaketin eräitä yksityiskohtia lukuun ottamatta hallituksen tekemien esitysten mukaisena. Uudistukset tulevan voimaan vuoden 2005 alussa. Tuolloin toteutuu myös indeksin muutos, mutta muuten uudistukset eivät vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin.

Eläkeremontin tavoitteena on pitää eläkekustannukset kurissa ja varmistaa, että kansalaisille annettu eläkelupaus pitää.

Eläketurvakeskuksen mukaan ihmisten siirtyminen varhaisessa vaiheessa eläkkeelle vaikuttaa merkittävästi eläkekustannuksiin. Eläkelakien muutoksilla pyritään siihen, että ihmiset jatkaisivat pitempään työssä ja että eläketurva sopeutuu entistä paremmin keskimääräisen elinajan kasvuun. Uudistus tasoittaa tietä työeläkelakien yhdenmukaistamiselle ja yksinkertaistamiselle.

Joustava vanhuuseläkeikä

Vanhuuseläkeikä on vastaisuudessa joustava. Se lisää ihmisten toimintavapautta. Uudistusten myötä vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 62-68 vuoden iässä. Eläkkeen saamisessa ei ole muita ehtoja kuin ikä. Vakuutettu voi toimia niin kuin itse haluaa: lähteä eläkkeelle tai jatkaa työssä. Jos vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle esimerkiksi 63-vuotiaana, hän saa siihen mennessä ansaitsemansa eläkkeen ilman varhennusvähennystä. Työssä jatkamisesta palkitaan eläkkeen kannustinkarttumalla. Ikävälillä 63-68 vuotta työeläke karttuu 4,5 prosenttia palkasta vuotta kohden.

Eläkkeen laskutapa uusiksi

Uudistuksen merkittävin periaatteellinen ratkaisu on se, ettei työeläkkeitä lasketa enää työsuhteittain, vaan koko työuran aikaisten ansioiden perusteella. Koko työurasta lähtevä laskukaava painottaa varttuneessa iässä tehtyjen työvuosien osuutta eläkkeen kertymässä. Nykyistä 1,5 prosentin vuosivauhtia eläke kasvaa 53 ikävuoteen asti. Sen jälkeen prosentti nousee kymmeneksi vuodeksi 1,9:ään. Ikävuoden 63 jälkeen karttumisprosentti on 4,5.

Ennen vuotta 2005 alkaneissa ja viimeistään 2011 eläkkeeseen päättyvissä työsuhteissa eläke lasketaan sekä uudella että vanhalla tavalla. Jos vanhalla tavalla laskettu eläke on suurempi, erotus lisätään uuden lain mukaiseen eläkkeeseen.

Eläkkeen karttuminen alkaa nykyisen 23 ikävuoden sijasta 18 vuoden iästä. 18 vuoden iästä alkaa vakuuttamisvelvollisuuskin.

Eläke voi olla yli 60 prosenttia palkasta.

Palkkakerroin varmistaa

Eläkettä laskettaessa aikaisempien vuosien palkkoja tarkistetaan palkkakertoimella. Siinä palkkojen muutosten osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutosten 20 prosenttia. Palkkakerroin varmistaa, että nuorena, työuran alkuvaiheessa, hankitut ansiot säilyttävät arvonsa. Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan TEL-indeksillä. Siinä palkkojen paino on 20 prosenttia ja hintojen paino 80 prosenttia.

Palkattomilta jaksoilta eläkettä

Palkattomien jaksojen eläketurva kohenee ja näitä jaksoja koskevat eläkkeen karttumissäännökset yksinkertaistuvat ja yhdenmukaistuvat. Eläkettä karttuu palkattomilta jaksoilta, joilta maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Näitä ovat muun muassa työttömyys- ja sairauspäivärahat sekä vuorotteluvapaakorvaus. Eläkettä karttuu ansiosidonnaisilta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta. Myös tutkintoon johtanut opiskelu kartuttaa vastedes eläkettä.

Elinaikakerroin käyttöön

Eläkkeen määrään vaikuttaa tulevaisuudessa myös ns. elinaikakerroin. Sen avulla pyritään pitämään eliniän pitenemisestä seuraavat eläkekustannukset kurissa. Käytännössä kyse on siitä, että jos esimerkiksi peräkkäisinä vuosina syntyneet ihmiset jäävät molemmat 65-vuotiaina eläkkeelle, nuoremman on työskenneltävä hitusen pitempään kuin vanhemman. Elinaikakerroin otetaan käyttöön vuonna 2009.

Työttömyyseläkkeen tilalle päiväraha

Työttömyyseläke lakkaa vuoden 2005 alussa niiltä, jotka ovat syntyneet vuonna 1950 tai sen jälkeen. Työttömyyseläkkeen tilalle tulee työttömyyspäiväraha. Sitä maksetaan työttömälle 65-ikävuoteen saakka. Työtön voi 62-vuotiaana tai sen jälkeen tehdä halutessaan valinnan työttömyyspäivärahan ja vanhuuseläkkeen välillä.

Ikäraja, joka oikeuttaa työttömyysturvan lisäpäiviin nousee vuoden 2005 alussa 57:stä 59:ään. Tämä tarkoittaa, että saadakseen oikeuden työttömyysturvan lisäpäiviin työttömän tulee täyttää 59 vuotta ennen kuin on saanut enimmäismäärän työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä. Tämäkin muutos koskee 1950 ja sen jälkeen syntyneitä.

Eläkelakien muutokset eivät vaikuta sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, jotka alkavat ennen vuotta 2005. Lakiin on lisäksi kirjattu monia suojasäännöksiä, joissa täsmennetään miten 1940-luvulla syntyneiden työttömyyseläke karttuu ja lasketaan uusien eläkelakien tultua voimaan vuonna 2005.

Osa uudistuksista voimaan aikaisemmin

Eduskunta on hyväksynyt jo aikaisemmin osan eläkeuudistuspaketista. Muun muassa osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi 56:sta 58:aan kuluvan vuoden alussa.

Muutokset eivät koske eläkkeellä olevia. Varhaiseläkkeiden muutokset eivät koske pääsääntöisesti niitäkään henkilöitä, jotka ovat jo täyttäneet voimassa olevan eläkelain edellyttämän iän. Esimerkiksi osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto 56:sta 58:aan koskee 1947 ja sen jälkeen syntyneitä. Aikaisemmin syntyneet, 1946 ja sitä ennen, jotka ovat jo täyttäneet 56 vuotta säilyttävät pysyvän oikeuden voimassa olevan lain mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen.

Samoin on laita yksilöllisessä varhaiseläkkeessä. Vuonna 1943 ja sitä ennen syntyneet, joilla on ollut oikeus yksilölliseen varhaiseläkkeeseen 58-vuotiaana, säilyttävät tämän oikeuden. Edellytyksenä on, että iän lisäksi kaikki muut eläkkeen ehdot täyttyvät.

Vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneille ei vastedes myönnetä yksilöllistä varhaiseläkettä. Lakiin on tehty kuitenkin muutos, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkepäätöksissä painotetaan sellaisia yksilöllisestä varhaiseläkkeestä tuttuja ammatillisia tekijöitä kuin työhistorian pituus ja sisältö.

Uudistuksen myötä työkyvyttömyyseläkkeeseen liitetään tuleva aika, jonka ansiot lasketaan viideltä viimeiseltä vuodelta. Tulevan ajan karttumisprosentti on 1,3 % ikävälillä 50-63 vuotta.

Kuntoutuksen merkitys korostuu

Kuntoutusta koskevat säännökset muuttuvat vuoden 2004 alussa. Vakuutetulla on vastedes lakisääteinen oikeus työeläkejärjestelmän kustantamaan ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun hänen työkykynsä on lähivuosina uhattuna sairauden vuoksi. Vakuutetulla on uuden lain mukaan oikeus valittaa kuntoutuspäätöksestä, ei kuntoutuksen sisällöstä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.