Eduskunta juhli satavuotista demokratiaa ja tasa-arvoa

Istunnossa kunnioitettiin myös tänään Afganistanissa surmansa saaneen suomalaisen rauhanturvaajan muistoa.

Eduskunta on juhlinut demokratian historiaa muistelemalla tasan sata vuotta sitten pidettyä yksikamarisen eduskunnan ensimmäistä istuntoa. Puhemies Sauli Niinistö muistutti, että silloin ottivat paikkansa valtiopäivillä myös 19 ensimmäistä naiskansanedustajaa.

Suomi on hänen mukaansa ollut ja on edelleen edelläkävijä naisten yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Naisten mukaantulo politiikan päättäjiksi nosti aikanaan tavallisen arkipäivän ongelmat ja haasteet näkyvämmin esiin.

- Päättäjänaiset ovat sen jälkeen avanneet yhä rohkeammin miehisiksi miellettyjä politiikan alueita, kuten talous-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Niinistö korosti.

Hän huomautti, että nykyisessä hallituksessakin on enemmistö naisministereitä. Sekin on uusi luku demokratian historiassa. Tänä vuonna naisia valittiin ennätysmäärä myös eduskuntaan.

Sata vuotta sitten tehty eduskuntauudistus ei Niinistön mukaan ollutkaan naisten yhteiskunnallisten oikeuksien sinetti vaan tien avaus.

Juhlapäätöksenä eduskunta hyväksyi tänään kahden valtakunnallisen naisjärjestön valtionavun vakinaistamisen. Päätös koski Naisjärjestöjen keskusliittoa ja Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:tä, joilla on jäsenjärjestöineen yli puoli miljoonaa jäsentä.

Juhlaistuntoa seurasivat lehteriltä tasavallan presidentti Tarja Halonen ja presidentti Mauno Koivisto puolisoineen. Kutsuvieraina oli yli 300 veteraanikansanedustajaa, sotaveteraaneja sekä nais- ja nuorisojärjestöjen edustajia.

Istunnossa kunnioitettiin Afganistanissa surmansa saaneen suomalaisen rauhanturvaajan muistoa. Puhemies Niinistö korosti eduskunnan ottavan osaa läheisten suruun. Varsinaiset muistosanat lausutaan eduskunnan huomisessa täysistunnossa.

Tasa-arvossa on vielä puutteita

Myös eduskuntaryhmien puheenvuoroissa nostettiin esille kansanvallan ja tasa-arvon teemat. Keskustan Timo Kalli kaipasi hallitukselta selontekoa siitä, miten kansalaisille taataan oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Se antaisi Kallin mukaan eduskunnalle mahdollisuuden paneutua kansanvallan kipukohtiin ja tarvittaviin toimiin.

SDP:n Tarja Filatov nimesi tasa-arvon kipupisteiksi palkkatasa-arvon puutteet, perheen ja työelämän yhteensovittamisen vaikeuden sekä naisten miehiä heikomman aseman työmarkkinoilla.

RKP:n Ulla-Maj Wideroos lisäsi listaan myös sen, että naisten MM-jääkiekko saa edelleen vähemmän lähetysaikaa kuin miesten vastaava peli. RKP:n ryhmä esitti mm. isyyskuukauden muuttamista erilliseksi isyyslomaksi ja vanhempainrahakauden pidentämistä.

Laskeva äänestysaktiivisuus on kokoomuksen Pekka Ravin mielestä ongelma kansanvallan voittokulun tiellä. Hän peräänkuulutti asiassa lainsäätäjien, kotien, koulun ja kansalaisjärjestöjen vastuuta.

Vasemmistoliiton Annika Lapintie antoi tasa-arvolle kunnian siitä, että espoolainen Räikkönen kiertää kehää italialaisella formulalla, turkulainen Mattila esiintyy maailman hienoimmissa konserttisaleissa ja kurikkalainen Mieto istuu eduskunnassa.

Käytöstavat kunniassa

Vihreiden Ville Niinistö huomautti, että viimeaikaisessa tasa-arvokeskustelussa on tunnistettu myös miesten työ- ja suorituskeskeisyyteen liittyvät ongelmat. Bjarne Kallis (kd.) muistutti miehiä siitä, ettei tasa-arvon korostuminen saa merkitä perinteisten kauniiden naiset huomioon ottavien käytöstapojen unohtamista.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka antoi vuosi sitten ensimmäisessä juhlaistunnossa perustetun ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen tehtäväksi paneutua EU:n suomalaista kansanvaltaa rajoittaviin piirteisiin.

Juhlaistunnossa olivat kutsuvieraiden eturivissä entiset puhemiehet. Vanhinta ikäluokkaa edustava Ahti Pekkala (kesk.), 82 arvioi eduskunnan työn ytimen eli lainsäädännön säilyneen perusteiltaan entisellään.

Eduskunnan kansainvälinen toiminta on kuitenkin kasvanut huomattavasti. Aikataulut ovat myös aiempaa inhimillisempiä. Nykyisin ei enää puhuta eikä äänestetä aamuyöstä.

Pitkäaikainen valtiovarainministeri ja maaherra Pekkala oli puhemiehenä vuosina 1978-79.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.