Eläkeläiset jonottavat hoitoon työikäisiä pitempään

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että iäkkäät lonkkapotilaat eivät saaneet hoitoa uuden hoitotakuulain määräajoissa missään sairaanhoitopiirissä.

Terveysturva ja sen rahoitus -tutkimushankkeen kyselyyn vastasi runsaat 4300 potilasta viime vuoden syys-joulukuussa. Vastanneiden keski-ikä oli 73 vuotta ja kyselyn vastausprosentti 62.

Kyselyssä tutkittiin eläkeikäisten lonkka-, kaihi-, ja sepelvaltimoleikkauksiin liittyviä kokemuksia. Se toteutettiin 13:ssa Suomen 20:stä sairaanhoitopiiristä.

Lonkkaleikkauksien osalta valtakunnan kehnoin tilanne oli Etelä-Karjalassa. Siellä leikkausta joutui lähetteen saamisen jälkeen odottamaan lähes kaksi vuotta. Tästä ajasta yli puolet meni jonottaessa poliklinikalle ja loput leikkausta odotellessa. Nopeimmin lonkkahoito sujui Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä.

Yli 60 prosenttia lonkkaleikatuista piti leikkauksen odotusaikaa liian pitkänä. Sepelvaltimo- ja kaihileikkaukset sujuivat kautta maan nopeammin. Potilaista yli puolet piti niiden odotusaikaa sopivana.

Lykkäykset lisäävät kokonaiskustannuksia

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin suurimman kunnan Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimenjohtajaKari Korhosen mielestä kunta säästää väärässä paikassa, kun säästöt lykkäävät leikkauksiin pääsyä.

-Kokonaiskustannukset kasvavat sekä kunnilla että Kansaneläkelaitoksella sitä suuremmiksi, mitä myöhemmin leikkaukset aloitetaan.

Terveysturvatutkimuksen tehneen Efekon tutkimusjohtaja, professori Ilkka Vohlonen ei kuitenkaan syyttäisi kuntia leikkausten hitaudesta.

-Kela tekee vuosittain miljardin verran alijäämää, jonka kuitenkin valtiovarainministeriö kattaa. Ministeriö voisi käyttää rahat hoidon järjestämiseen, hän ehdottaa.

Vohlosen mukaan hoidon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet entisestään viimeisten kolmen vuoden aikana.

Potilaat kokevat hoidon hyödylliseksi

Yli 80 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että hoidosta oli hyötyä. Kolmen prosentin mielestä hoito oli hyödytöntä ja kahden prosentin mielestä siitä oli haittaa.

Potilasjakson aikana suurin osa potilaista tarvitse ulkopuolista apua. Selvästi yli puolet eläkeläisistä turvautui kuitenkin lähimmäisten apuun. Kunnallisista palveluista käytettiin eniten apuvälineitä. Niitä käytti joka seitsemäs ennen sairaalahoitoa ja joka viides hoidon jälkeen.

Vuodeosastoa, kotisairaanhoitoa tai kauppa-apua sai runsaat viisi prosenttia kyselyyn vastanneista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.