Elintarvikepakkaukset liian isoja sinkkutalouksille

Liian isot pakkauskoot lisäävät erityisesti sinkkutalouksien ruokahävikkiä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet sinkkutalouksista pitää pakkauskokoja suurimpana syynä ruokahävikkiinsä.

Henkeä kohden laskettuna juuri sinkkutalouksissa ostetaan eniten ruokaa ja sitä päätyy myös roskiin eniten eli 27 kiloa vuodessa.

- Sinkkutalouksia kuunnellessa kuulostaa, että he kaipaisivat pienempiä pakkauksia sinne kauppaan. Voi myös tietenkin olla, että kaikki eivät tiedosta ostavansa liian isoja pakkauksia, arvioi MTT:n tutkija Hanna Hartikainen.

Yhden naisen taloudessa elävä Pirjo Filppula vahvistaa, että kaupasta on vaikea löytää tarpeeksi pieniä pakkauksia.

- On se hyvin vaikeaa. Siellä on vain jättikokoja. Mitä enemmän ostat ja syöt, sitä halvemmalla sen saat.

Elintarviketeollisuus vakuuttaa, että pakkauskoot valitaan kuluttajien ja kaupan toiveiden mukaan.

- Kaupat ovat jo avanneet valikoimaa. Sinne on tulossa uusia pakkauskokoja, että kyllä varmasti kaikki löytävät oman oikean pakkauskoon, sanoo HKScanin strategisten projektien johtaja Jalliina Järvinen

Pienet pakkaukset maksavat enemmän

Pienet pakkaukset ovat yleensä kilohinnaltaan isoja kalliimpia ja tarjoustuotteet myydään usein isoissa pakkauksissa. Tarjoustuotteen kilohinta kuitenkin nousee nopeasti, jos osa sisällöstä päätyy roskiin.

- Kotitalouden tulisi ottaa huomioon se hävikki. Pitäisi jo kaupassa miettiä, tuleeko tämä syödyksi. Jos ei tule, kannattaa ostaa vähemmän, neuvoo tutkija Hanna Hartikainen.

Yksin asuvalla ei ole halua maksaa pienestä pakkauskoosta kalliimpaa kilohintaa.

- En tykkää, että ne maksaisivat enemmän. Se pakkaus ei minun mielestäni ole se juttu siinä, joka maksaisi enemmän. Valmistajat haluavat myydä paljon ja halvalla eikä se sitten ole halpaa, kun heitetään pois, arvelee Pirjo Filppula.

- Kokeilimme 100 gramman leikkelepakkausta, mutta se ei käynyt kaupaksi. Ehkä olimme liian aikaisin markkinoilla. Kyllä se pakkauskoko vaikuttaa hieman kilohintaan, koska neljän 100 gramman pakkauksen teko maksaa enemmän kuin yhden 400 gramman pakkauksen, muistuttaa Jalliina Järvinen.

Roskiin heitetty ruoka tulee kalliiksi

Suomessa lähes joka kymmenes ostettu leipäpala, peruna ja hedelmä päätyy roskakoriin. Yhteensä roskiin päätyy vuodessa satojen miljoonien eurojen arvosta ruokaa eli kuusi prosenttia kaikesta ostetusta ruuasta.

- Kyllä minulta viikossa menee roskiin 15-20 euron arvosta ruokaa. Olen tosin nyt oppinut enemmän pakastamaan ruokia ja katsomaan tarkemmin, mitä ostan, kertoo Pirjo Filppula.

Keskimäärin sinkkutalouksissa roskiin heitetyn ruuan arvo on 100 euroa vuodessa. Lapsiperheissä hukkaan menee lähes 300 euron arvosta ruokaa.

- Tärkeintä olisi, että kuluttajat oikeasti miettisivät, mitä he voisivat tehdä toisin päivittäisissä rutiineissaan, ettei syömäkelpoista ruokaa menisi roskiin, neuvoo Hanna Hartikainen.

Tutkijat myös muistuttavat, että pakkausten ympäristövaikutukset ovat mitättömiä kun niitä verrataan ruokahävikin vaikutuksiin.

- Tutkitusti jo yhden leipäpalan ilmastovaikutus on suurempi kuin sen leipäpakkauksen. Eli jos yksikin leipäpala menee hävikkiin, se on suurempi ongelma kuin itse pakkauksen ilmastovaikutus, tähdentää Hartikainen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.