Elintarvikkeita myydään yhä katteettomilla lupauksilla

Monista elintarvikkeista esitetään Suomessa edelleen liikaa lupaavia väitteitä.

Elintarvikkeita myydään yhä terveysväittämillä, jotka ovat syntyneet mainostoimistossa.

Tutkimusprofessori Antti Aro Kansanterveyslaitokselta arvelee, että elintarvikkeiden väitetty funktionaalisuus on usein mainostoimiston työpöydän ääressä kehitettyä hämäystä.

Elintarvikevirasto on saanut valmiiksi uuden valvontaoppaan, joka helpottaa sekä lain noudattamista että sen valvontaa. Elintarvikeviraston johtajan Pirkko Raunemaan mukaan siirtymäkautena terveysväittämiä käytettiin aika holtittomasti. Valvonta on kuitenkin edelleen vaikeaa, sillä kunnissa valvojien aika ei tahdo riittää edes elintarvikkeiden laadun valvontaan.

Aron mukaan EU:n funktionaalisten elintarvikkeiden mainontaa koskeva lainsäädäntö on edennyt hitaasti, eikä mainosväki ei ole jäänyt sitä odottelemaan. Hän uskoo, että kiinnostus funktionaalisia elintarvikkeita kohtaan kumpuaakin juuri mahdollisuudesta esittää terveysväitteitä.

Yritysten toivotaan itse siistivän markkinointiaan

Elintarvikelain aiemmin erittäin tiukkaa kuudetta pykälää lievennettiin viime vuonna. Kun aiemmin kiellettiin lähes kaikki terveyteen liittyvät väittämät, voidaan nykyään kertoa jopa, että tuote vähentää sairauden riskiä.

Väitteen tueksi on oltava tieteellistä näyttöä siitä, että riski pienenee tuotetta tavanomaisesti käytettäessä. Samalla on annettava tietoa myös mm. ruokavalion merkityksestä terveydelle sekä tuotteen koostumuksesta.

-Nyt ainakin elinkeinonharjoittajat tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin ja millaisia tutkimuksia pitää olla. Siirtymäkauden aikana terveysväitteitä käytettiin ajattelematta, että väitteet on myös todistettava. Eniten harhaanjohtavia väitteitä on ollut pienten paikallisten tuottajien tuotteissa ja erikoistuotteissa, sanoo Raunemaa.

Elintarvikevirastossa annetaan nyt aikaa yrityksille putsata oma-aloitteisesti markkinoinnistaan se, mikä on lain kanssa ristiriidassa. Syksyn aikana merkinnät pitäisi kuitenkin saada kuntoon.

Raunemaa uskoo, että valvonta helpottuu entisestään jo ehkä ensi vuoden aikana, sillä EU:n ehdotus markkinointiväitteistä on tulossa nyt syksyllä. Siinä ehdotetaan perustettavaksi rekistereitä hyväksytyistä väitteistä. Näin kaikkia EU-maista tulevia tuotteita koskisivat samat säännökset.

Asiantuntijaneuvoston apua pyydetään harvoin

Apuna yritykset voivat käyttää Elintarvikkeiden tutkimussäätiön asiantuntijaneuvoston arvioita, sanoo Raunemaa. Professori Aron mukaan lähes kaikki tuotteitaan nykyisin funktionaalisiksi tai terveysvaikutteisiksi väittävät yritykset ovat kuitenkin kiertäneet kaukaa tämän "professorineuvoston" - ilmeisesti tietoisina todisteaineistonsa heiveröisyydestä.

Aron mukaan markkinoilla on kolme elintarvikeryhmää eli sitostanoli- ja sterolimargariinit, ksylitolipurukumi ja probiootteja sisältävät hapanmaitovalmisteet, joiden terveysvaikutuksista on tutkittua tietoa ja joita voitaisiin nimittää funktionaalisiksi.

-Sen sijaan ei ole tietoa, millaisia terveysvaikutuksia syntyy, kun sitostanolia lisätään vaikka nakkimakkaroihin. Tästä syystä tutkimusten täytyy olla aina tuotekohtaisia, muistuttaa Aro.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.