Ely-keskus superrekkojen tulosta: Ongelmaa tulee moneen suuntaan

Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta myönnetään, että lokakuun alussa muuttuvat siltarajoitukset aiheuttavat ongelmia useille yrittäjille.

Lähes 100-tonnisten superrekkojen saapumisen myötä Suomessa on jouduttu tarkistamaan siltojen kantavuuksia ja tiukentamaan myös nykykuljetusten rajoituksia.

Varsinais-Suomessa tämä on saanut kiukkuisen vastaanoton yrittäjäportaassa, jolle nykyiset 30 tonnin kuljetukset ovat elinehto myös valta- ja kantateitä pienemmillä väylillä. Ely-keskuksen siltainsinööri Jari Nikki tunnistaa ongelman.

– Turvetta otetaan nykyään joka puolella ja maatilatkin ovat isoja, että kyllä tästä varmasti ongelmaa tulee moneen suuntaan. Paikoin kertyy ilmeisesti jopa viidenkymmenen kilometrin kiertomatka sinne mihin ollaan menossa, Nikki myöntää, mutta neuvoo yrittäjiä olemaan yhteydessä erityisen pahoista paikoista.

– Yritämme sinne tarpeen mukaan koordinoida. Meillä ei ole hirveän tarkkaa tietoa reiteistä, missä on tarvetta isolle kuljetuksille.

Tarkkaan koordinointiin onkin aihetta, sillä siltoja kunnostetaan liikenneviraston erillisrahoituksella, jota on valtakunnassa jakamassa muitakin alueita.

– Rahaa on tosi vähän tähän projektiin. Jos meillä on 96 painorajoitettua siltaa ja niistä saadaan 1-2 vuodessa poistettua, niin sillä vauhdillahan menee 50 vuotta.

Nikin mukaan joillain alueen silloista on ajettu vuosikausia liian painavilla rekoilla, koska on pyritty helpottamaan kuljetusongelmaa.

– Nyt kun tämä uudistus tuli, niin käytiin läpi tarkasti kaikki meidän kiviholvisillat, ja päätettiin rajoituksista, että ei ainakaan kävisi mitään onnettomuutta, siltainsinööri kertoo.

– Kiviholvisilta ei paljon varoita, jos se lakikivi irtoaa, niin koko silta lähtee putoamaan.

Vanhojen siltojen maakunta

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maakunnan siltakanta on paikoin yli sata vuotta vanhaa. Eniten Ely-keskuksen puhelin onkin soinut Kriivarin sillasta, joka on rakennettu vuonna 1880.

– Sen mitoituskuormat eivät ole lähelläkään nykypäivän asetuksia. Silloin on kuljettu hevosilla, joten pakko näitä vaan on rajoittaa, kun ei ole varaa uusiakkaan, Nikki harmittelee.

– Alueellamme on se ongelma, että meillä on yli 30 1900-luvun alussa rakennettua kiviholvisiltaa, joita museovirastonkin puolesta voi olla usein hyvin vaikea saada rakentaa tai purkaa. Eikä niiden kantavuuttakaan saada kovin helposti parannettua. Tämä on vaikea yhtälö.

Kiviholvisillat ovat Nikin mukaan lähes ikuisia, jollei niitä ylirasiteta.

– Pahimpia ovat nämä sillat, joiden päällä ei periaatteessa ole kuin se lakikivi, ja juuri näille tulevat ne suurimmat rajoitukset. Näillä ei ole sellaista holvaavaa vaikutusta.

Mikäli sillan lakikiven päällä on vaikkapa metrin verran maata, niin ne kestävät Nikin mukaan kovaakin käyttöä, eikä niiden rajoituksia ollakaan muuttamassa.

Myös puusilloissa ongelmia

Kiviholvisiltojen lisäksi uusia rajoituksia saavat myös puupalkkisillat, joista monet ovat päässeet jo viidenkymmenen vuoden ikään.

– Puupalkkisillat ovat kiviholveja uudempia ja mitoitukseltaan varmemmalla puolella, mutta tietenkin puu ikääntyy ja lahoaa, minkä takia tulee rajoituksia.

– Lisäksi vuosien saatossa ajoneuvojen painot ovat nousseet. Kun näitä siltoja on 60-luvulla suunniteltu ja mitoitettu, niin ei niitä näitä nykyisiä kuormia varten ole tehty, Nikki huomauttaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.