Ensi vuonna voi olla jopa kymmenen uutta kriisikuntaa

Vaikea kuluva talousvuosi sysää ehkä jopa kymmenen uutta kuntaa ensi vuonna kriisiluokkaan.

Kriisikunniksi on nimetty viime aikoina vain muutamia kuntia vuosittain. Sekä valtiovarainministeriön kuntaosastolla että Kuntaliitossa arvioidaan, että kriisikunnaksi päätyy tämän vuoden tilinpäätösten perusteella noin kymmenen kuntaa.

Kriisikuntia luokitellaan kuntien tilinpäätösten perusteella kuudella eri kriteerillä, muun muassa alijäämän vuoksi.

- Nykyisillä talousluvuilla kuntia, joilla täyttyy kriteereistä neljä tai viisi, alkaa olla varmaan lähellä kahtakymmentä. Tämä vuosi on kunnille erityisen hankala, ylitarkastaja Markku Mölläri ministeriön kuntaosastolta kertoo.

Kun talous kääntyi laskuun vuonna 2008, Kuntaliitossa pelättiin jopa viidenkymmenen kunnan joutuvan talouskriisiin.

- Aineksia siihen on, että kriisikuntia tulee ensi vuonna enemmän kuin nyt. Totuus on jossain kymmenen ja viidenkymmenen välillä, toivotaan, että lähempänä kymmentä. Optimistinen veikkaus on, että alle kymmenen, Mölläri haarukoi.

Myös Kuntaliiton suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento uskoo kriisikuntien listan pitenevän.

- Lopullinen tilanne tiedetään vasta ensi vuoden kesäkuussa, mutta kymmenkunta kuulostaa hyvin realistiselta. Veikkaan vähän alle kymmentä, sillä muutama hyvä kuntaliitos on tulossa.

- On vähän vaa'ankielellä, mihin suuntaan kuntien talous lähtee. Loppujen lopuksi kuntatalous elää työllisyyden kautta.

Liitokset siivonneet heikompia pois

Uusia kriisikuntia on nimetty viime vuosina kaksi kolme vuodessa. Kesäkuussa valtion erityistarkkailuun päätyivät Hanko ja Kesälahti. Viime vuonna kriisikunniksi luokiteltiin Nivala, Haapajärvi ja Lavia.

Talouskriisi on tähän asti tuonut yllättävän vähän uusia kriisikuntia. Eniten taantumasta ovat kärsineet verotuloilla elävät suuret kunnat. Kun kriisikuntia nimettiin vuonna 2006 ensimmäistä kertaa, nimityksen sai kerralla viisitoista pientä kuntaa.

- Varmaan ensimmäisellä kierroksella oli tietynlainen pajatson tyhjennys. Sitten niitä on vain ollut vähemmän kuin odotettiin. Kun kuntaliitoksia on tapahtunut, taloudellisesti heikompia kuntia on siivoutunut pois, Mölläri sanoo.

- Lista olisi huomattavasti pidempi ilman kuntaliitoksia. Joka tapauksessa kuntia tulee putoamaan, mutta jos tulee isoja kuntaliitoksia kuten Oulussa, tilanne voi helpottaa, Vuorento katsoo.

Vero-osuus loiventanut kuntien tappioita

Möllärin mukaan viime vuonna tehty kuntien yhteisövero-osuuden nosto on loiventanut verotulojen tappiota. Kuntien jako-osuutta yhteisöverosta nostettiin vuoteen 2011 asti kymmenellä prosentilla 32 prosenttiin. Tämän arvioitiin lisäävän kuntien tuloja tälle vuodelle noin 355 miljoonaa euroa.

- Nyt jää nähtäväksi, kuinka paljon hallitus tulee vastaan vuoden 2011 budjetissa. Jos ei tule, verotus kiristyy, sanoo Hetemäen ryhmä mitä tahansa. Kuntavero nousee ja säästöt kasvavat, Vuorento sanoo.

- Kuntien rahoitusasema on huomattavasti valtiota heikompi. Vaikka veronkorotuksilla ja kiinteistöveron nostolla on kerätty miljardi ja valtio on tukenut kuntia, siitä huolimatta on jouduttu säästämään.

Tölli harkitsisi veropohjan laajentamista

Kuntien menojen kasvu on saatava taittumaan, jotta kriisikuntia ei syntyisi, reilut kaksi viikkoa kuntaministerin tehtävää hoitanut Tapani Tölli (kesk) sanoo.

- Huolimatta talouden elpymisen merkeistä kuntatalous on haasteellisessa tilanteessa. Suurimmalla osalla kuntia taantuma näkyy reaalitalouteen nähden askeleen perässä, Tölli sanoo.

- En syyllistä kuntia, mutta menojen kasvuun on pystyttävä puuttumaan. Kunnat pystyvät erilaisin tuottavuustoimenpitein tekemään asiassa paljonkin.

Palvelujen tuottavuutta pitää Töllin mielestä lisätä voimakkaasti.

- Pelkästään rahan lisäyksellä tämä ei onnistu, vaikka rahaa tarvitaan. Lähtökohta on, että samalla rahalla saadaan enemmän aikaan, kun palveluita organisoidaan. Yhteistoiminta-alueet on määritelty siksi, että järjestämispohja olisi mahdollisimman suuri.

- Kuntaliitosten merkitys yhtenä välineenä on suuri, mutta huomio on kiinnitettävä juuri palveluihin. En lähde arvioimaan, mikä on kuntien oikea määrä. Myös yhteistoiminta-alueista on saatu hyviä kokemuksia.

Paitsi hillitä menoja ja lisätä tuottavuutta, tulee myös kuntien tulopohjaa vahvistaa, Tölli katsoo. Syksyn budjettineuvotteluissa on arvioitava käsillä oleva tilanne.

- Vuosien 2010-2011 jo päätettyjen valtion erillistoimenpiteiden vaikutus on vuositasolla noin 750 miljoonaa euroa. Näistä toimista ensi vuonna vaikuttaa vahvemmin ainakin yhteisöverojako-osuuden muuttaminen. Tulevaisuudessa on syytä arvioida, onko kuntien verotulopohjaa laajennettava vaikka osuudella pääomaverotulosta ja arvonlisäverosta, kenties jäteverolla, Tölli sanoo.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.