Erikoinen hyönteiskesä – ensin kirvojen invaasio, nyt massoittain leppäkerttuja!

Suomeen on saapunut tänä kesänä erikoisen paljon suuria hyönteisparvia. Viimeksi maahan on tullut massoittain leppäkerttuja.

Kainuun Ely-keskuksen hyönteisasiantuntija Reima Leinonen kertoo, että leppäkertut ovat vaeltaneet Suomeen Venäjältä. Nälkäiset täplähyönteiset lähtivät länsinaapuriin kirvojen perässä.

Kirvoja tuli Suomeen runsaina pilvilauttoina toukokuussa. Niitä oli ilmassa paikoin niin paljon, että ne näkyivät jopa Ilmatieteen laitoksen tutkakuvissa.

– Leppäkertut ovat kirvojen luontaisia vihollisia ja käyttävät niitä ravinnokseen. Ne tulevat kirvojen perässä aina pienellä viiveellä. Ne voivat lisääntyä myös paikan päällä, kun ravintoa on paljon tarjolla. Tämä on siis täysin odotettu tilanne, Leinonen toteaa.

Kun kirvat on syöty ja ravinto loppuu, myös leppäkerttujen kanta romahtaa.

Leppäkertuista ei ole ihmiselle mitään haittaa toisin kuin kirvoista, jotka ahmivat puiden lehtiä ja likaavat ulosteellaan esimerkiksi autoja ja katuja.

– Kirvatuhoja voi näkyä koivujen ja pensaiden lehdissä tänä kesänä, mutta ei niin pahasti, että puut esimerkiksi kuolisivat. Jonkin verran kirvat kuitenkin puita vaivaavat.

Kaalikoit viljelijöiden riesana

Suomeen on tullut tänä kesänä kirvojen ja leppäkerttujen lisäksi suuria määriä myös kaalikoita.

– Meidän rypsi- ja rapsisatomme sekä kaikki ristikukkaiset kasvit ovat olleet niiden takia varmasti tiukilla. Kaalikoit käyttävät ravinnokseen kaikkia mahdollisia ristikukkaisia kasveja, joihin kuuluvat kaikki kaalikasvitkin. Niistä on tullut meille paljon ilmoituksia.

Paarmoja ja hyttysiä on Leinosen mukaan ollut tänä kesänä ”vähintäänkin normaali määrä.”

– Paarmapopulaation kasvuun vaikutti alkukesän erittäin lämmin jakso, jolloin paarmat ehtivät jo lähes kuoriutumisvaiheeseen. Kun sää lämpeni uudestaan, tapahtui paarmojen massakuoriutuminen ja niitä oli yhtäkkiä liikkeellä aivan järkyttäviä määriä. Toki niiden kantakin on tänä kesänä aika runsas, mutta kun ne kuoriutuvat lähes yhtä aikaa, niitä tuntui olevan joka paikka täynnä.

Pian saapuvat hirvikärpäset

Leinonen kertoo, että jos kesä jatkuu lämpimänä ja kosteana, hyttysiä voi tulla vielä toinen sukupolvi. Se on kuitenkin alkukesäistä selvästi pienempi.

Loppukesällä ilmassa pörräävät myös hirvikärpäset.

– Hirvikärpäset, nämä meidän riemumme, aloittavat elämänkiertonsa loppukesästä. Ne alkavat kuoriutua tämän kuun lopulla, ja niitä pyörii ilmassa elo-syyskuussa. Kannan suuruudesta on vaikea sanoa mitään, mutta niitä piisaa varmasti siellä, missä on hirviäkin.

Hirvikärpäsen luontaisia viholaisia on Suomessa vähän.

– Niistä tiedetään se, että ainakin tiaiset ja päästäiset syövät niiden koteloita hirvien talvehtimispaikoilla hyvinkin mielellään, Leinonen kertoo.

Leppäkerttujen massaesiintymästä on uutisoinut aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.