Erittäin uhanalaisen suden jahtaaminen saattaa jatkua Suomessa ennätysvilkkaana

Susien jahtaaminen Suomessa saattaa jatkua ennätyksellisen vilkkaana myös tulevaisuudessa. Asiasta päättävässä maa- ja metsätalousministeriössä on vahvaa kannatusta niin sanotun kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiselle.

Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi jo viime kuussa, että kokeilua pitää jatkaa. Samaa mieltä on ministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Hän kertoo, että kokeilun tulokset analysoidaan ennen kuin lopullinen ratkaisu esitellään ministerille.

Asiassa odotetaan päätöksiä tässä kuussa. 

Susikannan hoitosuunnitelman mukaista metsästystä on kokeiltu kahden vuoden ajan. Tarkoitus on hillitä salametsästystä ja kontrolloida susilaumoja tappamalla yksilöitä hallitusti.

Niemen mielestä kannanhoidollinen metsästys on sujunut hyvin. Ihmisten vihaiset yhteydenotot susien aiheuttamista vahingoista ovat vähentyneet.

Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan arviotaan susilaumojen määrästä. Sen valmistuttua voidaan katsoa, miten kannanhoidollinen metsästys on vaikuttanut susikantaan.

– Jos näyttää siltä, että susikanta on kestänyt verotuksen, jatkolle on hyvät edellytykset. Jos määrä on merkittävästi aiempaa pienempi, jatkon perusteita joudutaan arvioimaan kriittisesti, Niemi selvittää.

Susia kaatui ennätyksellisen paljon

Suomessa tapettiin viime metsästyskaudella ennätyksellisen paljon susia. Susia kuoli kaikkiaan 78, joista lähes kaikki pyyntiluvalla tai poliisin määräyksestä. Määrä oli lähes kolmasosa Suomen susikannasta. Luken mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa metsästysvuoden päätyttyä 200–235 sutta.

Tapetuista susista 15 surmattiin poliisin määräyksestä, mikä on huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Poliisi voi nykyisin puuttua aiempaa herkemmin susihavaintoihin ihmisten pihapiirissä.

Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kujalan mielestä on periaatteessa mahdollista, ettei susikanta ole vähentynyt viime metsästyskauden vuoksi, vaikka tappomäärä nousi ennakoitua suuremmaksi. Aikuisten yksilöiden osuus surmatuista oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri, mikä saattoi hajottaa laumoja ja ajaa nuoria susia ihmisten pihapiireille aiempaa enemmän.

– Saattaa olla, että tämä on puraissut susikantaan keskimääräistä voimakkaammin, Kujala tuumaa.

"Tapetuissa laumanjohtajia"

Eläinjärjestöt arvostelevat kannanhoidollista metsästystä. Luonto-Liitto ja Oikeutta eläimille jättivät jo alkuvuodesta Euroopan komissiolle vetoomuksen Suomen susien puolesta. Kokeilussa on suositeltu tappamaan haittaa aiheuttavia nuoria yksilöitä lauman elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, mutta metsissä on kuitenkin kaadettu paljon täysikasvuisia, lisääntymiskykyisiä yksilöitä.

– Edellisessä metsästyksessä tehtiin pahoja virheitä. Tapetuissa oli laumanjohtajia ja lisäksi metsästystä kohdistettiin laumoihin, jotka eivät olleet aiheuttaneet vahinkoja, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Hänen mielestään metsästyksen sijaan pitäisi keskittyä asiallisen tiedon lisäämiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Laiduntavia kotieläimiä voidaan esimerkiksi suojata petoaidoilla.

Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.