TV-Opas

Espoo säästää miljoonia liukumäkien avulla

Espoossa terveydenhuoltoa uudistetaan liukumäkien avulla. Kuulostaa melkoiselta sirkukselta. Mitä ihmeen liukumäkiä?

Odotus pois, esteet pois. Potilas liukuu takaisin kotiin. Tästä nimi liukumäki.

– Kuntoutus alkaa tavallaan jo ambulanssissa, päivystyksessä ei saisi mennä kuin muutama tunti aikaa, leikkaus pitää tehdä 12 tunnin sisään ja kuntoutus jatkuu välittömästi sen jälkeen. Sen lisäksi mikäli kotona tarvitsee erityiskuntoutusta, tai muuta, tämä kaikki pitää etukäteen suunnitella. On pyritty poistamaan kaikki hidasteet väliltä, kuvailee Espoon kaupungin vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija.

– Asiakas on liukumäessä, liukuu koko ajan, eikä odota seuraavaa pistettä, avaa asiaa Louhija.

Espoo on pyörittänyt menestyksekkäästi lonkkamurtumapotilaille tarkoitettua lonkkaliukumäkeä kaksi ja puoli vuotta. Lonkkamurtumasta kuntoudutaan erittäin nopeasti verrattuna maan keskiarvoon.

– Valtakunnallinen keskiarvo on 46 päivää, me pääsemme tästä puoleen. Ja olennaista on se, että tämän 23 päivän jälkeen meidän potilaat ovat paremmassa kunnossa kuin keskimäärin 46 päivän jälkeen, sanoo Louhija.

Mittavat säästöt

Nopeutunut kotiutuminen vähentää laitostumista. Se on homman ydin.

– Pahimmillaan potilas joka on 46 päivää sairaalassa, niin hän ei enää koskaan pääse kotiin, jatkaa vanhustyön esimies.

Mallin isä arvioi, että liukumäet mahdollistavat levitessään jopa satojen miljoonien eurojen säästöt .

– Jos koko Suomessa hoidettaisiin kaikki oin 7000 - 8000 lonkkamurtumaa, niin se olisi 60 miljoonaa euroa vuodessa. Kuten näyttää siltä, että vähempi laitostuisi ja pääsisi kotiin terveenä, niin siihen tulee helposti vielä nolla perään.

Keväällä kaupunki ottaa käyttöön keuhkoahtauma, myöhemmin aivohalvausliukumäen. Yhteensä Espoossa tähdätään siihen, että vuonna 2016 kaupungissa pyörii 14 eri liukumäkeä.

Soste-pomo: "Kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa"

Espoon malli on iloinen esimerkki, sillä Sosten järjestöbarometrin mukaan vain 5 prosenttia Suomen terveysjärjestöistä on sitä mieltä, että kuntoutuksen jatkuvuus toimii maassamme hyvin.

–Huonoimmassa asemassa ovat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset. Eläkeyhtiöiden työnantajan intressissä on yleensä kuntouttaa ihminen takaisin työelämään, sanoo Soste ry:n toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.

Suomen terveysjärjestöjen kattoyhdistys Soste vaatii hallitukselta kuntoutusjärjestelmän täysremonttia.

– Kuntoutusjärjestelmä on niin hajanainen, että jos kuntoutuksen tarpeessa oleva ihminen ei saa läheisiltään tukea, niin kuntoutukseen on hyvin vaikea päästä, sanoo Kiukas.

Soste-pomo nostaa omaksi riskiryhmäkseen työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset, muun muassa yli 65-vuotiaat.

– Ei tämä kokonaisuus ole kenenkään hallinnassa ja sen takia minun mielestäni selkeästi pitäisi aloittaa kuntoutusjärjestelmän kokonaisremontti.

Soste vaatii myös kuntoutustakuun käyttöönottoa, joka varmistaisi potilaalle pääsyn kuntoutusarviointiin parin kuukauden sisällä.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.