Estonian onnettomuuteen monta syytä

Estonian visiirionnettomuus ei ollut ensimmäinen laatuaan ja hävisi muiden vaurioiden kuohuihin, kertoo tuore väitöstutkimus. Autolautta upposi syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli lähes 900 ihmistä.

Autolautta Estonian onnettomuudesta ei voi syyttää yksittäistä virhettä tai viranomaista, käy ilmi Helsingin kauppakorkeakoulussa tehdystä väitöstutkimuksesta. Hannu Hännisen väitöksen mukaan kyseessä oli niin sanottu systeeminen onnettomuus, eli se johtui koko meriliikennealan toimintatavoista.

Hänninen pohjaa tutkimuksensa virallisen tutkimuskomission selvitykseen. Sen mukaan Estonian uppoamisen aiheuttanut keulavisiirin pettäminen ei suinkaan ollut ensimmäinen laatuaan. Visiirihavereita oli sattunut komission mukaan aiemmin jo 14.

Hännisen mukaan tiedot havereista jäivät kuitenkin enimmäkseen yksittäisten laivanomistajien tietoon. Siten merenkulun turvallisuusasioista vastaavat viranomaiset eivät saaneet riittävästi tietoa visiiriongelmista eikä visiireitä koskevia sääntöjä tiukennettu.

Lisäksi visiirien vahingoittumiset tavallaan hävisivät muiden aallokon laivoille aiheuttamien, vähemmän vaarallisten vaurioiden joukkoon. Myös käytettyjen autolauttojen myynti lisääntyi 1970- ja 1980-luvuilla. Kun lautat vaihtoivat omistajaa, turvallisuuteen liittyvää tietoa hävisi.

Autolautta Estonia upposi Itämerellä 28. syyskuuta vuonna 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.